Tässä on nyt kuusentaimikko viereisellä kuviolla, jota nyt raivaan kolmatta kertaa 10-vuoteen.
Tässä on nyt kuusentaimikko viereisellä kuviolla, jota nyt raivaan kolmatta kertaa 10-vuoteen.
Metsänhoito
Ei kannata vielä kuitupuita näistä odotella 12-vuotiaana. Aloitin ensimmäiset raivaukset kuviolla n. 4- vuotiaana, josta nyt 3 vuoden välein. Vesakko muuttuu joka kerta pahemmaksi, ei käy niinkuin viereisellä kuviolla, jossa isoja kantoja kuolee vesomatta. Myöskään kilpailu ei vähene, vaan päin vastoin. Toisella kuviolla maahan kaadettavat lanoittavat ja tekevät ilmataskuja ja kuohkeaksi kun taas pikkurisut haihtuvat ilmaan.
Kuusentaimikoita on erilaisia. Eliitin standardissa ”jos ei 3v istutuksesta ole viidessä metrissä niin jotain on pahasti vialla”. No, samasta laskiämpäristä on tullut muutakin samasta sarjasta.
Tarkoitus ei ole verrata sinun kuusentaimikoihin vaan näitä 2 kuusikkoa, jotka kasvavat vierekkäin eri omistajilla samanlaisessa maaperässä ja minun tekeminä ja seuraamina. Mitä olen kanssa näitä raivaustapoja seurannut omissa kuusentaimikoissa niin metsään.fi antaa tälle 7-8- vuotiaana raivatulle verrattuna 5- vuotinaana raivatulle niin 12- vuotiaana ensin mainitussa on tuplamäärä kuutioita. Tavallaan ne luvut hyvin kuvastaa sitä minkä nyt näistä 2 kuvasta näkee silmälläkin.
Odotamme nyt jännityksellä suorittavan ohjeita oheisen taimikon hoitoon!
Eli ohjaako AR mielestäsi Metka-tuki liian aikaiseen varhaisperkaukseen kuusen taimikoissa? Mikä on oikea pituusero kuusella ja vesakolla kun mennään ensimmäisen kerran perkaamaan (huom. ikä on huono ohje tässä)?
Ikä on paras ohje. Kuusi on silloin 2-4metriä siellä missä kuusta kannattaa istuttaa. Jos ei ole, muut asiat ovat pielessä.
Ensimmäiset Kuuset alkaa 5-vuotiaana tekemään yli 50cm vuosikasvuja ja 7-vuotiaana 90% tekee 50cm jopa metrin vuosikasvuja. Ensimmäiset 5 vuotta Kuusi kasvaa hitaanlaisesti mutta tuo juuri optimoi sen kasvuun lähtö räjähdyksen et kun 7-vuotiaana pääsee puhtaaseen työntämään 80cm vuosikasvua verrattuna tilanteeseen, että metrin vuodessa kasvava vesakko on jo tasalla kun pitäisi lähteä tosikasvuun. Tuo ikä tekee sen, että kaikki ovatsiinä vaiheessa aloittamassa kosinta kasvuvauhtia eikä vasta ensimmäiset niinkuin 5-vuotiaana. Viisikertaistuva vesakko pääsee 5- vuotiaassa vielä supistamaan sivulta.
Yks mikä tässäkin on, että kun sinne tulee myös siemensyntyistä kuusta muokattuun maahan alkuvaiheessa ja sama tapahtuu männiköissä, niin ne siemensymtyiset ei missään vaiheessa kasva niin isoiksi, että ne pystyisi leikkaamaan vihreän alapuolelta. Jatkuvasti kun niitäkin joutuu raivaamaan niin ne ainakin männikössä uumoilevat ennakkoraivaustarvetta ja varmaan vielä tässäkin niitä joudutaan vielä raivaamaan. Jos pitäisi ennustaa niin yksi raivaus tulee tähänkin vielä. Onhan ne aliskuuset sitten hymiö jos ne männyn harvassa kasvattimisen riskit realisoituu ja joutuu tekemään niinku joskus, että taimikossa on vähän isoja mäntyjä ja pieniä kuusia.
Lyhyt kommentti: kolmas kerta, joista 2 ensimmäistä täysin turhia. Nyt siinä kunnossa, jossa eka kerran vasta kannattaa mennä. Sitten päästäänkin jo ensiharvennukseen…eikä verorahat (tuet) mene puuhastelun ylläpitoon
AR on kyllä tuolloin asiassa oikeassa. Tietysti ehto on, ettei ku-latvat jää missään vaiheesa romuskan alle.
Metsälehden metsäkoulu kirja vuodelta 2001:” kuusia ei haittaa lehtipuuston pituus vaan tiheys.” Kannattaa lukea tuo kirja, hyviä juttuja kuusentaimikoista. Ja mm. ”Koivut tarvitsevat 7-vuoden etumatkan kasvaakseen tasapituiseksi kuusten kanssa.”
Vanhaa tietoa energiabuumin alkuvuosilta. Jos annat sen etumatkan , menetät suurimman osan kuusikosta ja männyn kohdalla lähes kaikki. Harvennuskohukin syntyi juuri tämän oppisuunnan seurauksena ,kun puusto jäi laihaksi ja vaihtui toiseen verrattuna siihen , mitä oli istutettu. Kaiken huipuksi jätettyjä koivuja ei kaikkia edes huomioitu runkolukuun harvennustiheyttä arvioitaessa. Eivät olleet elinkelpoisia.
Kuusentaimikon kanssa ei tarvitse rimpuilla ,kun ei jätä liikaa lehtipuita päätehskkuun yhteyteen korjattavaksi. Istuttaa uudistusalan viipymättä ja tekee kaksi raivauskertaa nykyisten suosituksien mukaan mieluummin vähän etuajassa ja tiiviiseen tahtiin. Kolmatta tuskin tarvitaan. Kuusikko pärjää jo tuolloin omillaan kuten kuvassa”siisti kuusikko” käy ilmi. Toinen raivauskerta koostui vain viimeistelystä ja liikojen taimien poistamisesta. 2000- luvun alkuvuosien ohjeistus tulee kiireesti päivittää ja vanhat ohjeet polttaa.
Tässä on tehty 2 raivausta tiiviiseentahtin ja lopputulos on, että kolmas on hirviöraivaus missä menee 9l bensaa hehtaarilla. Kyllä tuon metsälehden Metsäkoulun on kirjoittanut metsäntutkimuslaitos ja ump kymmenen ettei ole mikään ”energiapuunkasvatusohje.” 2 nopeaa raivausta johtaa supervesakkoon siellä missä ei ole hirvipelookuusikoita ja kuuset on istutettu sellaiseen maaperään missä kasvaa tulevaisuudessakin eli tarpeeksi kosteaan.
Joo.o. käytin vuosituhannen alussa näitä ”umpin” toimihenkilöitä linja-autolastillisen tutustumaan metsänhoitonsa ”tuloksiin” . Hoitovastaava pelkäsi tulevansa erotetuksi tempaukseni takia. Ei tullut erotetuksi ,mutta pelkästään sen reissun tuloksena hoitomäärärahoja lisättiin 10% ja varmasti vielä lisää ,kun kävi ilmi ,mikä riesa energiapuun tuotantoon tähtäävistä toimenpiteistä ( huono taimikonhoito) seuraa.
AR:n on syytä huomata , että mainitsemasi ohjeet ovat peräisin ajalta ennen kettomaani tapahtumaa. Samoilla spehseillä saatiin MG:nkin taimikonhoitoon ryhtiä lisättyän sillä ,että ennakkoraivaamattomille kohteille ei konetta viety. Totesivat viisaasti ,että kaikki tempu kannattaa tehdä taimikkovaiheessa ,että ei tarvitse polttaa ennakkoraivauksissa tolkuttomasti rahaa. Sieltä on peräisin siirtyminen intensiivisempään ja aiemmin toteutettuun taimikonhoitoon yhden myöhemmin toteutetun raivauskerran taktiikasta.
Nyt puut kasvavat ja kehittyvät häiriöttä ja ennakkoraivauksia tarvitaan enää harvoin.
Sinä alat puhumaan jostain ihan muusta, energiapuuntuotantoon tähtäävistä raivauksista? Ei ole kuule siitä. On kyse kuusikon raivaamisesta. Ihan turha yrittää tehdä olkiukkoa energiapuuhun raivauksesta siihen miten kuusikkoa kannattaa tai ei kannata hoitaa.
Minä olen tuon 7-vuotta huomannut itsekin kun sen verta paljon olen hoitanut ja seurannut kuusentaimikoita, en edes muistanut, että se lukee siinä kirjassakin. Sen takia tykkään juuri 7-vuotiaana raivatusta kun saa hyvän 10% sekoituksen kun koivut ei piiskaa latvoja kun eivät kasva yli kuten 5-vuotiaana raivatut tai 10-vuotiaana eivät jaksa enää välttämättä kasvaa.
Metsälehdessä on hyvä uutinen miten sinun suosima ja kehuma männyn ja kuusen sekaistutus on ihan turhaa. Minusta se on ollut turhaa ja myös typerää. Hirvituhot niissä on ilmiselviä ja mänty kasvaa metrin pitempänä ja joskus liian rehevänä sivulle. Tuollei tekee miten laitoin männyn ja kuusen sekaistutus 7-vuotiaana tiheästä raivattuna niin siinä on sitten vaikka maanomistajnkin helppo jälki hoitaa kun on oikeassa tiheydessä eikä koivut kasva yli vaikka jokavuosi. Mutta alku pitää kasvaa tiheässä. Ihan niinkuin äestetyistä rauduskoivu-mäntymetsistä puuttuu hirvituhot kun sitten on myöhään isäntälinjan raivaus tehty kerran ja energiahakkuu. On nimittäin laadukasta mäntyä ja rauduskoivua OMT:lla.
Mitä olen kaysonuy yhtiön yoteuttamis sekaistutuksia , ei ole kyse turhasta toiminnasta. Mänty ja kuusi kilpailevat terveesti ja tasavälisesti keskenään. Hirvivahingoista ei tietoakaan ,kun taimikoissa ei kasva liikaa lehtipuita.
Metsälehdessä oli myös ansiokas kirjoitus siitä ,miten välttää supervesakon syntyminen. Siihen löytyi yksinkertainen resepti. Raivaukset tehdään aiemmin ja tarvittaessa useampaan kertaan. On kohteita, esim. ne joista on nostettu kannot, jotka vastivat useampia käsittelyjä. Siltä ei voi välttyä. Tärkeintä on saada taimen ympäristö pysymään puhtaana vailla varjostudta aiheuttavaa kasvustoa ,mikäli halutaan taimen kehittyvän nopeasti tilaan ,jossa taimikko hoitaa itse itseään ja pitää varjostuksellaan muun kasvuston kurissa.
Kuusi toki selviytyy varjossakin ,mutta kehitys on hidasta. Tähän on ihan selkeä syy. Valon määrä on vähäisempi. Asiaa voi havainnollistaa tutustumalla esim. Varjostuksen vaikutukseen aurinkovoimaloissa. Kun seuraa aurinkopaneelien tuottoa , varjon lankeaminen auringon eteen pudottaa tuotosta jyrkästi. Täsmälleen samasta asiasta on kyse etukasvuisen lehtipuun varjostaman kuusen tai männyn taimen kohdalla. Jälkimmäinen vain kärsii vaikutuksesta eniten. Kuusi toki selviää piinasta,mutta kasvu on hidasta. Ei siis pitäisi olla mitään perusteltua syytä laskea lehtipuita vähääkään etukasvuisiksi. Raivaukseen tarvittava työmäärä on aina vähäisempi ,mitä pienempänä risut poistetaan. Näin ei synny varjostusta ja kaikki maaperän ravinnepotentiaali on istutetun tai kylvetyn taimen käytössä eikä lihottamassa kilpailijoita.
Pahus ,kun ei pysty korjaamaan tekstiä! Kännykkää käytettäessä tulee helposti ohilyöntejä ihan selvinpäin…mutta korjauksia edelliseen…
Mitä olen katsonut yhtiön toteuttamia sekaistutuksia….tasaväkisesti…varjostusta