Ei voi kuin onnitella, näyttää huippuhyvältä, latvukset kunnossa ja kasvu saattaa nousta lähelle 20 mottia/ha/vuosi. Seuraavaksi päätehakkuun mahdollisesti jo 15 vuoden kuluttua ja varsin tyydyttävällä tukkiprosentilla. Lehtipuulla ei samaan taloudelliseen tuottoon taida päästä.
Syksyllä -89 tähän istutettiin 3000 tainta hehtaarille. Heinät poljettiin kahtena kesänä. Kesällä 2007 tehtiin ensiharvennus. Yht. 60 mottia / ha kuitua ja energiapuuta. Kesällä 2016 tehtiin toinen harvennus 100 mottia / ha. 90 mottia kuitua ja 10 mottia tukkia. Kasvanut puuta yhteensä yli 400 mottia / ha / 26 v. eli 15,5 mottia / ha / v.
Aivan lähiaikoina tulee kolmanteen harvennukseen samanikäiset ja samoilla maapohjilla olevat koivikot. Saamme niistä hyvää vertailupohjaa näihin kuusialueisiin.
Erittäin hieno metsä.Minulla aivan samanlainen v.1998 istutettu kuusikko tulossa ensiharvennukseen vuoden sisään.Metrin pituuskasvua puskee susirajalla ja sisälle ei enää päivä paista.
Eihän mikään estä tänä päivänä kasvattamasta kuustakaan parinkymmenen vuoden lyhytkierrolla, jos joku sitä välttämättä haluaisi tehdä. Taimia vain reilusti maahan, eikä niitä tarvitse hirviltäkään varjella. Olihan tässäkin alle kaksikymppisenä kasvanut jo yli 300 mottia hehtaarille. Homman järkevyydestä voidaan tosin olla montaa mieltä, sillä nythän kaikki pystyssä olevat puut ovat parhaassa arvo- ja kuutio-kasvuvaiheessa. Kaksi kertaa on jo saatu tuloa harvennuksistakin.
Jätkä voipi repiä vaikka siitä että kuusikuidun hintaahan tässä seuraillaan mielenkiinnolla. Kun se hybridihaavan hinta on sidottu siihen ja sekin tuo jo 80% sen kuusikuidun hinnasta takuulla. Mutta valitettavasti tuo kuusenrääpän kuidunhinta senkun laskettelee että se on ainut joka pikkasen huolettaa.
Joten sen viljelyä ei kyllä kannata ainakaan kuitutarpeiksi lisätä että siinä kyllä puuntakusen linjoilla. Ettei vallan ylitarjonta veisi poloa suohon hinnaltaan.
Kuvassa metsänhoitajat on olleet ammattilaisia, alusta-alkaen kaikki vaiheet on tehty ajallaan ja laadukkaasti !
Esimerkkejä löytyy myös kun pyritään pääsemään uudistustöistä mahdollisimman pienillä rahallisilla uhrauksilla ja jättämällä seuranta ja heinäykset tekemättä.
Lsku näistä lankeaa sitten myöhemmin kun kasvupaikka on ollut vajaa käytöllä ja puusto on osittain toisarvoista roskapuuta
Ps : Kuvasta tulee mieleen saksalaiset metsänhoidon oppaat !
Pareen kuitenkin puhua vain puupellosta kun metsä on sitten jo aivan toinen juttu. Luonnotontahan tuo kaikessa komeudessaan on vaikka tuotto varmasti parasta mitä kuusella irtoaa.
Ei kuitenkaan taida olla taloudellisesti kannattavaa istuttaa 3000 tainta / ha. Kun niitä alle 10 vuotiaina ensiharventaa niin ei saane poistettujen puiden osalta uudistuskuluja takaisin.
Eihän tästä sillä tavalla paljoa rahaa tullut. Kemera toki vei tuloksen plussalle ja lisäksi säästyi se raivaussahatyö. Tämä oli alunperin happamiin sateisiin liittynyt kasvatuskoe, mutta kohta istuttamisen jälkeen Berliinin muuri murtui, ja Itä-Euroopan teollisuuden pahimmat saastepiiput menivät kylmäksi. Ilma alkoi puhdistua ja naava palasi muutaman vuoden kuluttua meilläkin puiden oksille.
Sillähän sitä juuri osin raivaustarvetta pois pidetäänkin kuten omissakin olen pyrkinyt koko ajan tekemään että varhaisperkaus ja sillä ensimmäiseen hakkuuseen.
Jesse muistaa nyt pahemman kerran väärin. Meillä aloitettiin koneelliset energiapuuharvennukset jo 2005, kun taas Jesse vannoi vielä monta vuotta siitä eteenpäin vain kuitupuun kasvatuksen nimiin. Muistan hyvin Jessen toistuvat ryöpytykset, kun yritin hieman kertoa näistä energiapuuasioista.
Siihen aikaan energiapuun myynti oli ihan hyvää hommaa, mutta nyt on aika ajanut siitäkin ohi. Nyt poltetaan energialaitoksissa energiapuun sijaan kivihiiltä suuret määrät ja energiapuukasat lahoavat teiden varsissa.
Haluatko kommentoida artikkelia? Voidaksesi kommentoida artikkelia sinun tulee kirjautua sisään.
Ei voi kuin onnitella, näyttää huippuhyvältä, latvukset kunnossa ja kasvu saattaa nousta lähelle 20 mottia/ha/vuosi. Seuraavaksi päätehakkuun mahdollisesti jo 15 vuoden kuluttua ja varsin tyydyttävällä tukkiprosentilla. Lehtipuulla ei samaan taloudelliseen tuottoon taida päästä.
Me tulemma ensi kesänä katselemaan näitä ja visoja ym ym. Ainakin kahden päivän retkeily.
Siisti metsä. Tuonne kuusten väliin näkisi vaikka päsäyttään hirveä.
Petelle ettei todellekaan mennä lehtipuulla noin kauaa. Kakskymppisenä päätehakkuu pitää tehdä.
Minkä suuruiseksi jeessi arvioi 20 vuotiaan lehtipuukuvion päätehakkuun motit ja eurot? Tuleeko istutuskulut takaisin?
Syksyllä -89 tähän istutettiin 3000 tainta hehtaarille. Heinät poljettiin kahtena kesänä. Kesällä 2007 tehtiin ensiharvennus. Yht. 60 mottia / ha kuitua ja energiapuuta. Kesällä 2016 tehtiin toinen harvennus 100 mottia / ha. 90 mottia kuitua ja 10 mottia tukkia. Kasvanut puuta yhteensä yli 400 mottia / ha / 26 v. eli 15,5 mottia / ha / v.
A Asiaa!! ja hiljainen hetki.
Aivan lähiaikoina tulee kolmanteen harvennukseen samanikäiset ja samoilla maapohjilla olevat koivikot. Saamme niistä hyvää vertailupohjaa näihin kuusialueisiin.
Hyvin on kasvanut ja laatukin ensiluokkainen.Maapohjakin tasaista ja kivetontä kuin pelto.
Erittäin hieno metsä.Minulla aivan samanlainen v.1998 istutettu kuusikko tulossa ensiharvennukseen vuoden sisään.Metrin pituuskasvua puskee susirajalla ja sisälle ei enää päivä paista.
Eihän kyseessä olisi entinen peltomaa? Tasaista on tosiaankin maaperä ja kasvu on ollut rajua. Kymmenen pistettä.
jees h-valta
Petelle ettei todellekaan mennä lehtipuulla noin kauaa. Kakskymppisenä päätehakkuu pitää tehdä.
Lähetetty: 8 h, 42 min sitten Lähettäjä: jees h-valta
On tosi, että hybridihaapana olisi vielä nopeammin päätehakkuuvaiheessa 3 € / kuutio olisi kantohinta, eikä kasvatushakkuita lainkaan.
Kuusella kuidun kantohinta sentään ainakin viisinkertainen ja tukilla kaksikymmenkertainen.
Revi Jesse siitä…
Komiata!
Eihän mikään estä tänä päivänä kasvattamasta kuustakaan parinkymmenen vuoden lyhytkierrolla, jos joku sitä välttämättä haluaisi tehdä. Taimia vain reilusti maahan, eikä niitä tarvitse hirviltäkään varjella. Olihan tässäkin alle kaksikymppisenä kasvanut jo yli 300 mottia hehtaarille. Homman järkevyydestä voidaan tosin olla montaa mieltä, sillä nythän kaikki pystyssä olevat puut ovat parhaassa arvo- ja kuutio-kasvuvaiheessa. Kaksi kertaa on jo saatu tuloa harvennuksistakin.
Malli metsä, hyvää työtä.
Ei näy korjuuvaurioitakaan.
Hakkuussa saatu näköjään kaikki risu uralle – hiema vaivaa. mutta toimii ja auttaa niiku kuvasta näkyy.
Molemmat harvennukset on tehty motolla.
Jätkä voipi repiä vaikka siitä että kuusikuidun hintaahan tässä seuraillaan mielenkiinnolla. Kun se hybridihaavan hinta on sidottu siihen ja sekin tuo jo 80% sen kuusikuidun hinnasta takuulla. Mutta valitettavasti tuo kuusenrääpän kuidunhinta senkun laskettelee että se on ainut joka pikkasen huolettaa.
Joten sen viljelyä ei kyllä kannata ainakaan kuitutarpeiksi lisätä että siinä kyllä puuntakusen linjoilla. Ettei vallan ylitarjonta veisi poloa suohon hinnaltaan.
Kuvassa metsänhoitajat on olleet ammattilaisia, alusta-alkaen kaikki vaiheet on tehty ajallaan ja laadukkaasti !
Esimerkkejä löytyy myös kun pyritään pääsemään uudistustöistä mahdollisimman pienillä rahallisilla uhrauksilla ja jättämällä seuranta ja heinäykset tekemättä.
Lsku näistä lankeaa sitten myöhemmin kun kasvupaikka on ollut vajaa käytöllä ja puusto on osittain toisarvoista roskapuuta
Ps : Kuvasta tulee mieleen saksalaiset metsänhoidon oppaat !
Pareen kuitenkin puhua vain puupellosta kun metsä on sitten jo aivan toinen juttu. Luonnotontahan tuo kaikessa komeudessaan on vaikka tuotto varmasti parasta mitä kuusella irtoaa.
Tämähän, jos mikä olisi ollut Jessen mieleinen alue kasvatettavaksi. Ei nimittäin ole tarvinut raivaussahaa vetää käyntiin koko aikana!
Ei kuitenkaan taida olla taloudellisesti kannattavaa istuttaa 3000 tainta / ha. Kun niitä alle 10 vuotiaina ensiharventaa niin ei saane poistettujen puiden osalta uudistuskuluja takaisin.
Toisaalta jos istutustiheys aiheuttaa sen, ettei tarvi lehtipuita raivata niin homma kääntynee kannattavaksi.
Tällä kohteella koneellinen ensiharvennus tehtiin 17 kasvukautta istutuksen jäkeen. Kertymä oli 40 mottia kuitua ja 20 mottia energiapuuta / ha.
Luinkin väärin nuo vuodet mutta silti, laskitko paljonko sait rahaa käteen per ensiharvennettu puu?
Eihän tästä sillä tavalla paljoa rahaa tullut. Kemera toki vei tuloksen plussalle ja lisäksi säästyi se raivaussahatyö. Tämä oli alunperin happamiin sateisiin liittynyt kasvatuskoe, mutta kohta istuttamisen jälkeen Berliinin muuri murtui, ja Itä-Euroopan teollisuuden pahimmat saastepiiput menivät kylmäksi. Ilma alkoi puhdistua ja naava palasi muutaman vuoden kuluttua meilläkin puiden oksille.
Kuinka muistaisin ettei puuntakunen minun varhaista e-puuharvennusta taannoin juurikaan ymmärtänyt. Itse on kyllä aivan samoilla vuosilla touhunnut?
Sillähän sitä juuri osin raivaustarvetta pois pidetäänkin kuten omissakin olen pyrkinyt koko ajan tekemään että varhaisperkaus ja sillä ensimmäiseen hakkuuseen.
Jesse muistaa nyt pahemman kerran väärin. Meillä aloitettiin koneelliset energiapuuharvennukset jo 2005, kun taas Jesse vannoi vielä monta vuotta siitä eteenpäin vain kuitupuun kasvatuksen nimiin. Muistan hyvin Jessen toistuvat ryöpytykset, kun yritin hieman kertoa näistä energiapuuasioista.
Siihen aikaan energiapuun myynti oli ihan hyvää hommaa, mutta nyt on aika ajanut siitäkin ohi. Nyt poltetaan energialaitoksissa energiapuun sijaan kivihiiltä suuret määrät ja energiapuukasat lahoavat teiden varsissa.