Niinhän se puuntakuinen on, että tässä maassa pystyttäisiin tuottamaan kaikki energia puulla (myös kaikki nestemäiset poltoaineet) ja sen lisäksi öljyjalostamoille riittäisi puuta prosessoitavaksi niin paljon, että tankkerit voisivat kuljettaa ulos saman määrän biodieseliä kuin mitä nyt tuovat raakaöljyä. Ja paluulastina olisi sitten seteleitä.
Anton ja Jesse ovat kumpikin oikeassa.
Suomessa on jotenkin luovutettu metsänjalostuksessa.
Muut maat kurvaavat meistä ohi.
80-luvulla oli vielä ihan hyvä meininki, mutta 90-luvun lama, ja Nokian nousu vei huomion pois puuntuotannon todellista mahdollisuuksista täällä Suomessa.
Nyt kun niitä todella tarvittaisiin, ollaankin altavastaajia.
90-luvulla kun lamasta päästiin irti oli vasta kovin meininki (metsänhoitotöitä tein ennätysmäärän) ja se yhdistettynä Nokian menestykseen tuli hyvä tulos.
Nyt mennään samassa tilanteessa kuin 90-luvun laman aikaan. Metsänhoito lähes 0;ssa ja Nokia alhaalla.
Tästä alkaa sitten taas uusi nousu.
____
Puuntakanen on arvosijoittaja metsässä, kohteen valinta ja metsänhoitotöiden ajoitus tuo hyvän tuloksen.
Turhaa mustamaalausta. Kyllä metsiä hoidetaan edelleen. Ne vähät hoitamattomat vain alan väki näkee paremmin kuin normihoidetut talousmetsät. Joita myös on silminkantamattomiin usein paikoin. Kyllä tekemisen meininki löytyy muiltakin kuin metsänvartijalta. Niillä vain joillain on muutakin kuin pelkkä metsän ”vartiointi” työnä.
Ne ”nuolemiset” eivät sitten ole tarpeenkaan joita jotkut vasta pitävät hoidettuina. Puistometsät kuuluvat kaupungin puistoihin. Niilläkin on omat ”vartijansa”.
Siis jos tuo koivikko on jo pariin kertaan harvennettu tuossa iässä, mitä lähti ensimmäisessä harvennuksessa? Löytyikö oikein myyntipuuta, siis mitan täyttävää?
1-harvennus 13v. Kuitua ja energiapuuta yht.35 mottia/ha
2-harvennus 20 v. Kuitua ja tukkia yht. 45 mottia/ ha. Latvoja ei silloin korjattu energiapuuksi.
Molemmilla kerroilla motokorjuu laatuharvennuksena.
Arvioitu päätehakkuu 35-vuotiaana v. 2025.
Missä päin Suomea nämä puuntakusen huippukasvuiset metsät sijaitsevat?
Itsellä menossa Länsi-Kainuussa yhdella lohkolla mäntyjen kasvatuskoe n. 4000 puuta/ha minimi välillä 1,5m.
Tavoite 35 vuotiaana keskikokopuu RKL=15cm ja P=14 m
YHT= 500m3.
Tuon koivikon kasvu on enemmän kuin llannoitetuilla eukapuilla ( jotain 25m3/ha/v), kun aloittivat sen kasvatuksen Etelä-Amerikassa.
Nyt jalostuksen jälkeen lienee jo yli 50m3/ha/v.
Mitähän koivikon kasvu Suomessa olisi lannoittamalla samoin kuin eukapuita ja kuinka paljon kasvatusaika lyhenisi nykyisestään?
Ja siihen päälle vielä parhaiden puiden valinta jalostuseen.
Eukapuiden kasvatusajat ovat nyt alle 10 vuotta ja motteja tuossa iässä jotain 300 m3/ha.
Istutettu 23 v. Jalostusalkuperä
Kaksi kertaa harvennettu
Rinnankorkeusläpimitta 25,5
244 mottia /ha
Runkoluku 390 kpl / ha
Kasvu 32 mottia / ha / v
Huikea näky!
Oliko istutustiheys tavanomainen 1600?
Kyllä se 1600 kpl / ha oli.
Kuva on aika huonolta kuviolta.
Tuolla kasvulla luston tulee olla yli 10 millimetriä. Olet ilmeisesti tarkistanut asian.
Tarkistettu on. Parempiakin kuvioita löytyy.
Niinhän se puuntakuinen on, että tässä maassa pystyttäisiin tuottamaan kaikki energia puulla (myös kaikki nestemäiset poltoaineet) ja sen lisäksi öljyjalostamoille riittäisi puuta prosessoitavaksi niin paljon, että tankkerit voisivat kuljettaa ulos saman määrän biodieseliä kuin mitä nyt tuovat raakaöljyä. Ja paluulastina olisi sitten seteleitä.
No kaipa tuon tason koivulle löytyy laadukkaampaakin käyttöä kuin e-puuksi.
Anton ja Jesse ovat kumpikin oikeassa.
Suomessa on jotenkin luovutettu metsänjalostuksessa.
Muut maat kurvaavat meistä ohi.
80-luvulla oli vielä ihan hyvä meininki, mutta 90-luvun lama, ja Nokian nousu vei huomion pois puuntuotannon todellista mahdollisuuksista täällä Suomessa.
Nyt kun niitä todella tarvittaisiin, ollaankin altavastaajia.
60-luvulla oli huippumeininki. Samoin 80-luvulla.
90-luvulla kun lamasta päästiin irti oli vasta kovin meininki (metsänhoitotöitä tein ennätysmäärän) ja se yhdistettynä Nokian menestykseen tuli hyvä tulos.
Nyt mennään samassa tilanteessa kuin 90-luvun laman aikaan. Metsänhoito lähes 0;ssa ja Nokia alhaalla.
Tästä alkaa sitten taas uusi nousu.
____
Puuntakanen on arvosijoittaja metsässä, kohteen valinta ja metsänhoitotöiden ajoitus tuo hyvän tuloksen.
Jalostettu (SS)-materiaali tuo tulosta.
Turhaa mustamaalausta. Kyllä metsiä hoidetaan edelleen. Ne vähät hoitamattomat vain alan väki näkee paremmin kuin normihoidetut talousmetsät. Joita myös on silminkantamattomiin usein paikoin. Kyllä tekemisen meininki löytyy muiltakin kuin metsänvartijalta. Niillä vain joillain on muutakin kuin pelkkä metsän ”vartiointi” työnä.
Ne ”nuolemiset” eivät sitten ole tarpeenkaan joita jotkut vasta pitävät hoidettuina. Puistometsät kuuluvat kaupungin puistoihin. Niilläkin on omat ”vartijansa”.
Siis jos tuo koivikko on jo pariin kertaan harvennettu tuossa iässä, mitä lähti ensimmäisessä harvennuksessa? Löytyikö oikein myyntipuuta, siis mitan täyttävää?
Muistatko ikävuosia 1. harvennukselle ja 2:lle?
1-harvennus 13v. Kuitua ja energiapuuta yht.35 mottia/ha
2-harvennus 20 v. Kuitua ja tukkia yht. 45 mottia/ ha. Latvoja ei silloin korjattu energiapuuksi.
Molemmilla kerroilla motokorjuu laatuharvennuksena.
Arvioitu päätehakkuu 35-vuotiaana v. 2025.
Missä päin Suomea nämä puuntakusen huippukasvuiset metsät sijaitsevat?
Itsellä menossa Länsi-Kainuussa yhdella lohkolla mäntyjen kasvatuskoe n. 4000 puuta/ha minimi välillä 1,5m.
Tavoite 35 vuotiaana keskikokopuu RKL=15cm ja P=14 m
YHT= 500m3.
Tuon koivikon kasvu on enemmän kuin llannoitetuilla eukapuilla ( jotain 25m3/ha/v), kun aloittivat sen kasvatuksen Etelä-Amerikassa.
Nyt jalostuksen jälkeen lienee jo yli 50m3/ha/v.
Mitähän koivikon kasvu Suomessa olisi lannoittamalla samoin kuin eukapuita ja kuinka paljon kasvatusaika lyhenisi nykyisestään?
Ja siihen päälle vielä parhaiden puiden valinta jalostuseen.
Eukapuiden kasvatusajat ovat nyt alle 10 vuotta ja motteja tuossa iässä jotain 300 m3/ha.
Päijät-Hämeessä nämä ovat kaikki mitä minun kuvissa on.