Pääkuva: 2008 istutetuilla kuusikoissa tuli aukkoja, joille en jaksanut tehdä mitään, yhdestä kuusikosta paikkasin täydennystaimilla mutta ei niistäkään oikein hyvää tullu, parempi oli jättää täydentämättä ja suosiolla luontaisesta männystä ja koivusta tehdä aukkoon. Kuvan koivut ja männyt ovat kärsineet boorin puutteesta ja nyt tähänkin tulee. Koivuissa on monihaaraisuutta ja poikaoksia ja männyissä latvojen typistymistä. Ensimmäisissä kuusissa samoja oireita.
Saattaa olla myös savensekainen maa joka kiusaa paikoin. Lievässä boorin puutteessa pääpuut kasvavat hyvin. Harvennuksessa kun poistetaan vikaiset ja pienet niin ne taas niiden ravinteet käyttöönsä ja kasvavat ok. Minä jätän tälläiset koivut johonkin 2000 ja männyt 4000 kuusikkoon 7-raivauksessa. Nyt sain hirvensyömättömät koivut ja männyt kuusikkoon. Hirville on paljon vaihtoehtoja ja minulle jää pääpuut. Minä en kato onko männyt metrin välein ykkösen vaan, että niitä on se 4000., minulla on 555FXT. Ja jossain kasvaa 2 isoa puuta kiinni toisissaan niin mitä sitten.
Männyn kasvatuksessa ja muualla olennaista on myös kun tehdään pro tasolla on se, että kun 1,5m tehdään varhaisperkaus, 2-3m toinen ja 5-6metrissä viimeinen harvennus 4000 taimesta niin kun tuossa on väliä 2->6 niin luontaisesti syntyneet kuusen taimet lähtevät samalla koska niistä on alimmat vihreät kuolleet. On tavallista joutua ennakkoraivaamaan männiköitä, jotka on pidetty valoisena ja otollisena aliskuusten kehittyä. Reilusti etukenossa raivattu ja hirvivaran jättämyys johtaa monesti ennakkoraivaukseen ja alitiheyteen.
Toinen kuva on 2008 istutetun kuusiko ojista joita alueella menee. Kun jaksollista kasvatusta on harjoitettu pitkään niin ennen pitkää ojitusmätästettyjä ja sitä ennen tehtyjä ojia alkaa olla. Niihin kehittyy kuusen taimia ja parhailla kasvupaikoilla ja vikaset hakkuiden jälkeen poistettuna ja mahdolliset muut harvennukset talvella pitävät lahoriskin minimissä. Myös vuoroviljely käytössä niin häviää sitten kuitenkin. Koivut kun laittaa niin ojia saattaa joutua syventämään. Jokatapauksessa tuo ojitusmätästyskin on pieni investointi kun jatkossa ojat antavat tukkia hyvin jo ensiharvennukseen. Tuo satasen säästö mitä tarjotaan bräcke muokkauksiin niin kannattaa miettiä, että silloin jää hyvä ensiharvennuskertymä saamatta. Kun lähdetään kuusikosta koivikkoon niin edelliset ojat vähentävät istutustarvetta kohdalta ja ojissa kasvavat kuuset ovat myös sitten samassa rytmissä koivujen kanssa ja antavat tukit koivikon ensiharvennuksessa.
Vähän lukuja elikkä 2015 tehty varhaisperkaus eli 7-vuotiaana. Näissä se on aika tarkalleen mulla ollu 7h, tuolloin taisi kemera olla 160e. Nyt väänsin tuota 6h/ha, kemeraa 200e. 60e/h elikkä 780e-360e= 420e tulis laskua. Nyt sieltä on jokainen pieni kuusi katkaistu vihreän alapuolelta eli energiapuukuusikoissa näkyvää tilannetta ei pitäisi tulla. Niiden pitää kasvaa sen verran jossain välissä, että niistä kuolee kaikki oksat ennen katkaisua. Jatkuvassa raivauksessa ne ei meinaa ehtiä kasvaa niin. 2020 keilattu, tiheys 2700, puuta 74m3/ha ja kasvu 8m3/vuosi. Kiitos metsälehden Metsäkoulun ohjeen kun varhaisperkauksen tekee 7-vuotiaan a, koivu kasvaa samalla tasalla kuusten ja aukkoväleihin pysty jättää täydellisesti sekapuuksi koivua, tietysti lähtee harvennuksessa mutta kuitenkin.
Tuo v. 2008 oli paha myyrävuosi kuusille, käytännössä ainoa 2000-luvulla kaakon suunnalla. Sitä edellinen, ehkä vielä pahempi, oli v. 1986.
Tuosta luontaisten taimien käytöstä. Se olisikin hienoa, jos niitä voisi antaa tulla. Aina se se käy, olen itsekin katsellut vajaa -tuottoisia, yhtäkin alaa 10 vuotta, jossa luontaisille taimille piti olla lähes täydelliset olot. Ei tullut, piti istuttaa. Joskus taas syntyy uusi metsä itsestään, mutta ei niihin luonnontaimiin aina voi luottaa, helposti tulevat vasta toisena vuonna, ja jos joku tuho silloin käy, niin rehevällä maalla helposti tukahtuvat myöhemmät taimet pintakasvillisuuteen. Jos laittaa vaan sen 1000 tainta/ ha, niin jonkun tuhon jälkeen käy helposti niin, että kasvattaakin lähes pelkkää hieskoivikkoa
Tosiaan tuo ojitusmätästys on hyvä vaikka ojat ei aina johda mihinkään niin niihin jonkin verran tulee öähes ainaluontaista taimea mitä ei vaikka muuten ja jollain bräckkellä tehtynä tulisi. Tuossakin on metsään.fi mukaan soistunut eli vesakolle otollista mutta tosiaan myös luontaiselle. Silti tuo raivausaika on optimoitu ihan minimiin. Se paljon vaikuttaa raivausaikaan kun kuusta lähimmät olevat kannot kuolee sekä auttaa tuohon kasvuun kun ei tee kuusista kynttelöitä kun pienet kannot varhain perattuna ei kuole kuusen vierestä.
Yhden männyn joutu jättämään missä olinjirbi mutka. Taimikossa oli tuoreita ja vanhoja jälkiä hirvistä ja ollut vuosikymmeniä hirvien mieliseutua. Naapuri kuvasikin n. 10 vuotta sitten KESÄLLÄ 7 eri hirveä 2 viikon aikana. Ongelmia ei ole koivunkasvatuksessa eikä männyn kun kuusikon varhaisperkaukseen ei todellakaan rynnätä 4-5-vuotta mutta jos tosiaan haluaa takoa päätä seinään hirvien kanssa ni kannattaa toki olla vaikka joka toine vuosi raivaamassa silmien korkeudelta.