Viimeksi kun kerroit (terassikahvilla) tuosta kuviosta niin kerroit istuttaneesi sen v. 1980!
Näissä Antonin ja Visakallon tarinoissa ns. 30% sääntö on yleensä riittävä. Kolmannes lisää kerrottuun kiertoaikaan ja kolmannes kerrotuista kuutioista pois.
Itsetunnostahan siinä pitkälti on kysymys ja jostain merkillisestä pätemisen tarpeesta.
Taustalla näkyvästä yhden (1) hehtaarin 1991 istutetusta koivukuviosta lohkesi ensiharvennuksessa 103 kiintokuutiometriä. Lähtöpuusto 1600, pahasti hirvien vaurioittama. Runsaasti yli 500 litran runkoja. Jäävää puustoa 700 runkoa. Lyhyys 20 metriä. Tuore kangas.
Koivukuvion oikealla puolella samoin 1991 istutettu kuusikko sai kehittyä sorkkaeläinvaurioitta. Tuon 1,7 hehtaarin kokoisen kuvion lähtöpuusto oli 2100. Kuviolle jätimme 800 runkoa/ha. Satoa koko tuo ala (1,7 hehtaaria) tuotti nyt ensiharvennuksessa 81,3 kiintokuutiometriä (about 48 kiintokuutiometriä/ha). Jäävä puusto on 14 metriä pitkää. Lehtomainen kangas.
Kun ottaa huomioon viimeaikaisen suuren edistyksen rauduskoivun jalostuksessa, niin uusilla alkuperillä pino olisi huomattavasti suurempi. Tämän päivän taimilla koivu on jo aivan ylivoimainen kannattavuusessa. Mutta kun se kuusi on niin nätti puu. Talvellakin vihreä ja kasvaa kituvasti karullakin paikalla.
Miten niin koivu kannattavampi? Kuusen kokorunkohinta on luokkaa 52 euroa/m3. Jos tukkikoivun keskihinnaksi saa 34 euroa/m3, saa olla tyytyväinen. Eikä se koivikko keskimäärin enempää kasva kuin kuusikko, jossa päätehakkuuvaiheessa runkoja on kaksinkertainen määrä.
Reva on näköjään saanut kevätauringosta tai jostain muusta piristeestä 30% lisävirtaa. Oikein hyvä, päästään vääntämään asioista oikein kunnolla! Reva voi vielä tällä menolla innostua tulemaan kesätapaamiseenkin!
Jos kuvan kuusikko ja koivikko olisi pinta-alalta samankokoiset ja myytäisiin samalla hinnalla. Ei pientä epäilystäkään, ettenkö ostaisi kuusikon mielummin.
Jos tuossa verrataan koivikon ja kuusikon tuottoa, niin aika lähelle menevät toisiaan koivun huonommasta kuutiohinnasta huolimatta.
Eh:ssa koivikossa n. 500 € parempi ha-tuotto. Siitä n. 15 v. 2. harvennukseen. Kuinka paljon kuusikon tuoton pitää olla parempi, kun 500 €: lle lasketaan 5 % tuotto ?
Tulevissa hakkuissa kun paremmat koivualkuperät tulevat hakkuisiin tulee totuus esiin. Kuusen jalostus vaan tulee pahasti perässä jalostusteknisistä syistä ja rauduksella on suurempi jalostuspotentiaali. Tämän päivän taimilla ei raudukselle enään oikein haastajaa ole. Tilanne oli toinen vielä 20v sitten.
Jos eh:n hakkuusaanto on ap:n mukainen, niin kuitupuiden nykyhinnoilla kantohintaero on vähän yli 500 €.
Jos molemmat kasvupaikat olisi boniteetiltaan samanlaisia (nyt ei näköjään ole), niin koivun kokonaiskasvu ylittäisi hoidetuissa metsissä kuusen 40 vuoden iässä ~ 50 m³:lla .
Lisäksi pitäisi ottaa huomioon lähtötilanne ; koivikko ja kuusikko molemmat istutettu suunnilleen yhtä ”hyvillä alkuperillä” ja koivikon taimikonhoidossa päästy tod. näk. yhtä hoitokertaa vähemmällä:
Nettona n. 170 € ja 35 v –> = 940 € + 500 € ja 15 v –> = 1050 € . Yhteensä 1990 € (5% laskentakorko) .
Eli 40 vuoden päästä istutuksista pitäisi kuusikon tuotto olla
liki 2000 € parempi, jotta siinä vaiheessa tulos olisi tasoissa.
(Silloin voidaan molemmissa tehdä päätehakkuukin eikä harvennus)
Timpan yksinkertaiseen laskuoppiin ei taaskaan sovi tuotteen valmistusikä kuvioon mutta tuohan ei häneltä ole ollenkaan uutta eikä visakalloltakaan. Kyllä koivua lähes kaksi satsia kasvattaa päätehakkuuseen kuusen yhden aikana. Mutta kun se ei mahdu kaaliin niin aika turhahan näistä on vääntää.
Ei tässä aivan tietämättömiäkään olla. Voidaan katsoa näitä asioita kesällä tarkemmin. Olen aika varma, että viimeistään silloin näkemykset kehittyvät. Jos joku ei usko omia silmiäänkään, sitten ei voi mitään.
Jos tuohon koivikkoon laitetaan pystyyn 20 metrinen:n keppi ja kaadetaan kaikki alle 20 metriset koivut,jäljellä on aukko eli kaikki nurin.Muutenhan tuo on ok kun harventaa.
500 litran puita ei yhtään ole.
Edellisten linjoilla eli jos nuo ovat 500ltr:n puita minulla on haavikossa kaikki kuution puita. Hyvänmallista koivikkoa mutta kasvua tapahtuu antonin tukanrajassa ehkä eineen enemmän kuin luonnossa.
Näinhän se Tolop ja Rörri on. Rööri, 14 m keppi riittää ”avohakkuun” havainnollistamiseen.
Outoa että kaikkien metsäasioiden asiantuntija Visakallo ei huomaa idolinsa lähettämässä kuvassa tuota pituuden lähes kaksinkertaistumista kuva –> teksti.
30%-sääntö sopii siis edelleen näihin ”sankaritarinoihin”. Jos ihan riittäkään.
Jos 12-13 m väliin olisi keskipituus niin aika hyvä voi olla. Kuvittele Puuki tuo 3m traktori metsän sisään äläkä tuohon etualan pellolle.
Anton vahvistanee pikapuolin havainnon: 3 x 3m pölliä yhdestä koivusta tuli ja rankamaista latvaa (3m) ei huvittanut enää karsia.
Tuollaista koivikkoa löytyy kolmetoista tusinassa, ei mitään ihmeellistä. Raportin luvut vaan on tällä kertaa menneet vaan miten sattuu -menee ympärysmitat ja läpimitat vähän sekaisin. Eikä pituuden arvioiminenkaan äkkinäiselle ihan helppoa ole! Runkotilavuustaulukoista ei ole arvioija kuullutkaan, saati sitten niitä nähnyt.
Kun traktorin vie metsän sisään, kauemmas, niin silloin puiden pituus kasvaa traktoriin verrattuna. Jos 3 metrisen traktorin ajaa kuusikon reunaan metsän sisään, niin voivat ne koivut olla 20 metrisiä.
Itseäni häiritsee kuvassa se, että koivikko ei näytä harvennetulta vaan puut on tuotu jostain muualta?
Hehe, tämähän se vasta hupaisa arviomiesten ketju taitaa olla 🙂
Minulla on iso näyttö ja suurennoksen mukaan traktori on ainakin 5 m
koivikon reunasta pellolle päin, joten mittakaava muuttuu vähän , mutta toisinpäin kuin re-ind. ehdotti aluksi.
Traktori on parikymmentä metriä metsänreunasta. Kuvasta poispäin viettävä rinne. Koivikko on laakson pohjalla. Juuri tuosta koivikosta toisessa kuvassa näkyvä polttopuusato (yhdeltä hehtaarilta) on korjattu. Siinä satokuvassa on näkyvissä runsaasti yli 30-senttisiä tyviä, jotka eivät olleet läheskään tuon kuvion suurimpia.
Vuonna 2013 maastokäydyn metsätaloussuunnitelman mukaan tuon koivikon pituus on ollut 16 metriä. Runkoluku 1592. Kolme kasvukautta lisää (3 metriä). Poistimme hirvien pahiten raiskaamat ja pienimmät puut. Nykypuuston pituus on pikemminkin huomattavasti yli 20 metriä. MT-pohja.
Kuvan kuusikko on mitattu myös 2013, jolloin se on sisältänyt 2080 runkoa/ha. Silloin pituus on ollut 10 metriä. Emme siitäkään poistaneet suurimpia runkoja. Valtaosa viime kesän pituuskasvusta luokkaa yli metri (kaadetuissa rungoissa). Kuusikko on kuvauskohtaan päin nousevassa rinteessä. OMT-pohja.
Jesse. Eipä minun kaaliini kaikki mahdukaan. Jos saan 70-vuotiaasta päätehakkuukuusikosta 20000 euroa/ha tai 50-vuotiaasta päätehakkuukoivikosta 8000 euroa/ha, niin aika hyvä tuotto sille kuusenkasvatukselle tulee.
Kyllä meillä toki koivuakin kasvatetaan ja juuri kuvan tyyppisessä pellonlaidassa entisellä hakamaalla. Koivu pärjää vahvasti heinettyvillä mailla paremmin alkuvaiheessa ja onhan niitä Keski-Suomen kotiseutulaulun ”koivikkohakoja” mukava katsella.
Sitolka. Eihän minulle jää sitä 8000 euroa sijoitettavaksi. Vähennettävä uudistus- ja perkauskulut 2000 euroa ja vero n. 2000 euroa. Täytyy olla kyllä tuuria, että sen jäljelle jääneen neton 4000 euroa saa 20 vuodessa kasvamaan 20000-2000-6100=11900 euron netoksi. Siis kolminkertaiseksi.
Timppa tekee aina täydennysistutuksen ja saa uudistamiskulut perkauksineen verojen jälkeen nousemaan 2000 euroon. Siihen kun 70 vuotta kasvattelee kuusikkoa pari kertaa harventaen alaharvennuksin kuitua, minkälaisella laskentakorolla saadaan maapohjalle edes positiivinen arvo, taitaa jäädä alle 3%. Alan ymmärtämään Timpan logiikkaa, uudistamiskulut 2000 euroa, puukauppatulot 20000 euroa -> voittoa 18000 euroa.
Olet liki oikeassa Pihkatappi. Reilu 10 % ovat taimikon perustus- ja hoitokulut myyntituloista. Ihan koko loppuerä ei ole voittoa, koska tiestön ylläpitämiseen ja vakuutuksiin sekä hallintoon kuluu rahaa.
Eivät uudistamiskulut perkauksineen nouse meillä keskimäärin 2000 euroon, sillä merkittävä osa alueista selviää kertaperkauksella. Toki joskus sitten toisia kolmeenkin kertaan. Meillä oli juuri kuvan tyyppinen kohde, joka puski aivan tavattomasti leppää. Sitä sain perata tosissani, mutta lopulta kuitenkin voitin. Siinä perkaus- ja uudistuskuluille 2000 euroa ei riittäisi.
Täydennysistutuksia tehdään vain kivisille MT-maille männyn kylvöä täydentämään. Karummat vain kylvetään männylle ja rehevämmät vain kuusen istutus. Kuusi-mäntysekametsä kasvaa paremmin kuin pelkkä kuusikko ja tarjoaa ”vakuutusturvaa” tulevia mahdollisia vitsauksia vastaan. Ja meillä on periaate, että vähintään yhtä hyvää metsää pitää jättää jälkipolville, mitä ollaan hakattu.
Kyllähän meistä jokainen tietää, ettei takametsiin kannata koivun istuttamista harkita. Ei siellä ole vaihtoehtoa. Ollaan joskus vähän kokeiltu, mutta tuloksen voi arvata.
Heh heh! On muttamat täällä Revan johdolla aloittaneetkin Pääsiäis-siman oton jo hyvissä ajoin! Jos joku väittää -91 istutettua koivikkoa vain kymmenmetriseksi, ei ole selvinpäin tai ei muuten ole järjissään. Kuten AC totesikin, koivikko on vain 20 metriä lyhyttä. Sitä ovat vahingoittaneet hirvet ja maapohjakin on vain MT. En minää Revaa kyllä ottaisi metsää arvioimaan kuin korkeintaan silloin, jos jostain syystä pitäisi saadat motit kunnolla (2×30%) alakantiin!
Edelleen väitän mitä aikaisemmin kirjoitin eli on alle 20 metriä pitkiä koivut.
Ei tuossa traktorin kohdalla metsässä ole laakso kuvan mukaan mielummin nouseva rinne.
Ihmettelen sitä, että Savossa rauduskoivu on kasvanut 35 vuodessa vain keskimäärin 57 cm vuodessa?
Täällä Länsi-Kainuussakin kasvaa paremmin pituutta.
Minulla on 17 vuotisia istutettuja hieskovuja, joistä pisimmät ovat nyt 11 m.
Rauduskoivu kasvaa vähintään metrin pituutta ja sentin paksuutta kesässä tai sitten on jotain pahasti pielessä, tai ollaan pohjoisessa vaivaiskoivualueilla.
Minäkin olen lähettänyt jonkin verran kuvia tänne viisastenkerhon kommentoitavaksi. Välillä on kyllä ollut naurussa pitelemistä, kun joku on päässyt oikein kunnolla vauhtiin! Kaksiulotteisesta kuvasta on hyvin vaikea arvioida puiden pituuksia, koska syvyysmitta puuttuu.
Itehhän anton sanoo että viereinen kuusikko on kymmenmetristä. Ei minun silmääni tuo koivikko kyllä ole tuplakorkeampaa vaikka mitkä okulaarit laittaisi. Virtuaaliklaseja en vielä koettanut. Se voisi auttaa…
Kurki:”-Ihmettelen sitä, että Savossa rauduskoivu on kasvanut 35 vuodessa vain keskimäärin 57 cm vuodessa?
Täällä Länsi-Kainuussakin kasvaa paremmin pituutta.
Minulla on 17 vuotisia istutettuja hieskovuja, joistä pisimmät ovat nyt 11 m.”
Nomutta! Eihän Hieskoivu VOI kasvaa yksitoistametriseksi. Kysy vaikka Tollolta.
Olen nyt kaadellut hieksiä, -80 luvulla ojitetulta alueelta, kolme kolmosta niistä tulee ja lisäksi jää laho mutkainen latva, että näin realitaloudessa, mielikuvitusmaailmassa myisin hiekset erikoistyvinä viiluteollisuudelle.
Lepät hakattiin jo 1970-luvulla. Ei ollut tietystikään muuta käyttöä kuin polttopuu. Ei harmaaleppä taitaisi muutenkaan kelvata sahattavaksi. Ei pari vuotta sitten kelvannut haapatukitkaan vaikka olisi saanut hakea tien varresta.
Traktori on 7000-sarjan turboford (ajettu 27000 tuntia puuta). Traktorin kohdalla on ainoa paikka, josta pääsee tuolta kuviolta pellolle. Muualla rinne on erittäin jyrkkä (johon on puskettu kivet pellolta) Kahden harjanteen rajaama laakso on traktorin kohdalla 60 metriä kapea (joka on myös sillä kohtaa koivukuvion kapeus). Koivukuvion pituus on 250 metriä. Traktorin takapuolella näkyy myös voimajohtolinjan pylväs, joka on pellon reunassa. Lähimmät koivut ovat vähintään viisi (5) metriä alempana.
Tuota Antonin tekstiä kun lukee niin tietää että miltä näyttää kirjallisessa muodossa kun ihminen yrittää nostaa itseään tukasta sieltä suosta.
Höpötykset metsäsuunnitelmista ja kivien pyörittelystä ei muuta miksikään sitä tosiasiaa että kuvakertomus on täyttä puppua. Nuo länkytykset vaan todistaa miten kömpelöltä näyttää valehdelleen kirjoittajan kiemurteluyritykset ulos epämielyttävästä tilanteesta.
Kyllähän koivikko kasvaa oikein ajoitetuilla harvennuksilla,joku vuosi sitten päätehakkasin 40 v koivikon,rungon keskij oli 990 ltr,ja olen nähnyt tuon Antonin koivikon,ei ole puppua !
Anttooni tarkoittaa 2700 tuntia. Siinä hapessa menee vähän nuo kymmenkertoimet miten sattuu ja kädetkin vispaa jo aika lailla.
Ajoin huvikseni molemmat kuvat kuvaurgundin läpi. Pikselimuutoksia pisteinä tässä peltokuvassa 12 ja viereisessä pölkkypinokuvassa peräti 24. Ohjelman muksan kuvamanipulaation todennäköisyys molemmissa 100%.
Että se siitä itsekorostuskuvasta tällä kertaa. Ihan kiva yritys mutta ns. piippuun jäi.
Ford ajettu 27000 tuntia metsäajoa? Otapa pari kuvaa likempää hopastasi, tuntuu aika uskomattomalta.
Anttoonin Fordissa on kuitenkin alkuperäiset renkaat ja niissä alkuperäiset ilmatkin. Öljyt on vaihdettu joka toinen vuosi (naapurin traktorimiehen kanssa päikseen) ja suodatin joka toinen kerta.
Se, että eero-heikki on jossain nähnyt 900 litraisen koivun, ei ihan vielä todista sitä että tuossa Raperin taimikossa olisi ”runsaasti yli 500-litraisia”.
Ammattitaidottomatkin tietävät että tuossa koivikossa ei ole yhden yhtä 500-litraista. Kun ei ole niin ei ole. Haavemaailman puolella niin voi tietenkin kuka tahansa kuvitella niin ja mikäs siinä jos se haaveilu mukavalta tuntuu.
Kiva kuulla että kamerasi muistikortti toimii. Kysy vielä vessi-paroonilta lainaan se Laasasenahon tilavuustaulukko niin voi herätä uusia ajatuksia peltisepällekin.
…peltisepällekin…? Minä en valitettavasti ole kyseinen professori, tunnen kyllä henkilökohtaisesti (kiistaton ykkönen).
…tilavuustaulukko…? ”…Keskimääräisen 40-senttisen kuusen tilavuudeksi neljän sentin kapenevuudella Laasasenaho laski 1,957 kuutiota… …Laadimme edustavan koealan jättikuusikkoon. Mittasimme puiden läpimitat säteeltään kahdeksan metrin ympyräkoealalta, jonka ala on 1/50 hehtaaria. Puita koealalla oli 13, määrä vastaa 650 puuta hehtaarilla… …Uusimpien vuosilustojen paksuus on reilut pari milliä… …Kyllä tämä kasvaa toistakymmentä kuutiota…”
Liiottelua taitaa olla , kun pitäisi olla runsaasti yli 500 l puita.
Pituus voisi olla liki 20 m. Varsinkin jos koivikko olisi lehtomaisella kankaalla eikä tuoreella, niin ihan tavallista E-Suomessa.
Reservuaari indeksi ei tunnu kovin paljoa tietävän puunkasvatuksesta. Onko sekin vähä tieto mitä on, tullut Lapin hangilla hiihdellessä vaivaiskoivuja katsellessa? Ihmettelen, että ihan perusjutuista lähdetään mölisemään kuin jossain suljetulla osastolla.
Tuo koivikko vain on mainostettua nuorempi kymmenkunta vuotta ja todella suhteessa kuusen kasvuun mutta ei kuten pitäisi tuplaerolla vaan hyvinkin vaatimattomalla kokoerolla. Vertasin myös traktorin kokoa hiiren nuolella taustametsään ja tulos ei vain siitäkään parantunut. Reservuaarin linjoilla. Nuorta harventamatonta koivikkoa kuten Tikkulakin mainitsi. Pituus reilusti alle kaksikymmentämetriä kuten ikäkin alle kaksikymmentä. Voisi olla 2000-keväällä istutettua.
Puunkuljetusyksikön pituuden verran vasemmalla pellonreunassa on voimajohtolinjan pylväs (näkyy hyvin toisessa kuvassa). Koivukuvio alkaa 10 metriä pylväästä ja pellonreunasta ja sijaitsee jyrkän rinteen alla laaksossa, joka on korkeimmillaankin vähintään viisi metriä pylvästä alempana.
Kuusikuvio sitävastoin on kuvaanpäin nousevassa rinteessä.
Jos reva ja jesse ette voi Antonia uskoa, niin uskokaa edes eero heikkiä. Jos taas haluatte täällä jatkaa koomikkolinjalla, niin se on sitten oma valintanne. Enpä ole ennen moista kuullut, että pellolla seisovasta traktorista otetaan puiden pituuksia! Asia olisi vähän toinen, jos traktori seisoisi aivan puun juurella. Isäntä näki aikoinaan naapurin ajavan hevosella reen kanssa ohi. Mies otti raiteista leveysmitan käsiinsä ja kiirehti sisälle huutaen emännälle, että avaa ovi, minullla on reen mittaa käsissä! Oviaukko oli hieman ahdas, joten kapeahan siitä tekeillä olevasta reestä sitten tuli!
Traktori on kahden metrin päässä lähimmästä koivusta. Ei parinkymmenen.
Visvapallo yrittää merkillisen innokkaasti puolustaa narraamisesta kiinni jäänyttä eliittiystäväänsä. Aika merkillistä vielä noin päivänselvässä asiassa. Moneen kertaan täällä annettu oikeat pituudet, ne kun ei ole mitään mieleipidekysymyksiä vaan kylmiä tosiasioita. Ei käänny musta valkoiseksi, ei.
Täällä on monilla pinttyneet mielipiteet, jotka sekoittavat mielen ja aikakäsityksen. Pirun raamatunlukukin on pientä tähän palstaan ja kommenttien tulkintaan verrattuna. Erityisen syvää vihaa monilla palstalaisilla on koivua ja haapaa ja erikoispuita kohtaan. Varmasti on saatu koivuniemen herrasta pienenä ja koivunvittoja jouluna. Tuskin tuota muuten voi selittää. Ainoa lehti, jota luetaan on taatusti vähintään kolmekymmentävuotta vanha maaseudun tulevaisuus.
Käin aamulla katastaassa itellä olevan mt -92 istutetun koivikon. Suurimmat rungot rinnalta n 25+ cm. Pituutta n.20m. Harvennettu 3v sitten itelle polttopuiksi. Ei kyl tullu 100 m3/hehtaarilta.Istutettu ekakerran -88, jonka myyrät söi 91-92. Istutettii uudestaan joka ei aivan onnistunu, jäi jostain aukkoiseksi, mitä paikkailtii kuusella.
Planter: Itseäni häiritsee kuvassa se, että koivikko ei näytä harvennetulta vaan puut on tuotu jostain muualta?
Aika huvittavaa keskustelua.
Eikö hyvä perustelu sille, että puut on tuostu muualta, ole tuo vasemmalla pelloa näkyvä ajojälki, jolla ajokone näkyy nyt ajavan.
Toisaalta sekään ei todista mitään, sillä peräkärry on tyhjä.
Traktori on tilustiellä, josta kohdasta on 730 metriä toisessa kuvassa näkyvään talouskeskuksessa sijaitsevaan laaniin. Haussa viimeiset kuormat tuosta takana näkyvästä juuri harvennetusta koivikosta. Traktorista lähimpään takana näkyvään koivuun on matkaa (lyhyyttä) 40 metriä.
Kuitupuut näkyvässä pinossa ovat pinon takana kasvavasta kuusikosta. Kuvauskohta on pellolle lingotulla tiellä. Tie kiertää pellonreunaa, jolloin ei tule viemärien ylityksiä.
Ford 7610 Mark II :nen. Noiden 10-sarjan foordien tuntimittari pyörii huomattavan hitaasti. Kunnioitettava saavutus veteraani-traktorilta jos on vielä alkuperäisellä lohkolla…
Ja yhä hurjemmaksi muuttuu. Aluksi tr oli parikymmentä m metsänreunasta. Nyt jo 40m! Eli niitä koivuja mahtuisi kaksi peräkkäin maata myöten pitkälleen traktorin ja koivikon väliin.
Aika pehmoiseksi menee jo jutut näköjään. Mikähän motivoi noihin sepustuksiin, jotka muutamaa peesaria lukuunottamatta suuri enemmistö osaa onneksi tunnistaa ”vaihtoehtoisiksi totuuksiksi”.
Olet sydämellisesti tervetullut kesätapaamiseemme Reva! Meillä riittää varmasti paljon mittailtavaa ja pohdittavaa puiden kasvusta ja muista metsäasioista! Sain mielestäni hyvän idean: Otan sarjan kuvia meiltä eri kohteista, ja arvon asiantuntijaraatimme saa täällä kuvien perusteella määrittää puiden pituudet ja kuutiot. Kesällä kierrämme sitten mittaamassa samat kohteet ja vertaamme tulokset! Sitten näemme, valehteleeko kuva enemmän kuin tuhat sanaa!
3 metriä korkea traktori mittapuuna saadaan koivikon korkeudeksi yli 10 m ja kuusikolle n. 10m. Pino on luokkaa 6 traktorin mittaa pituus- ja korkeussuhteiltaan. Tästä saadaan sitten nopeasti laskemalla 6trapituuuttax1trakorkeuttaxpölkkyjen pituus=pinomotit. Mä saan 3 metrin pölkyllä n. 80mottia. On varmaan enemmänkin.
Kiitos jo kymmenennestä kutsusta kesäpäiville. Mulla on tarkoitus samaan aikaan mennä pohjoissiperialaiseen vankimielisairaalaan hammasremonttiin. Ne asukit tekee suuhuni muutaman juurihoidon ilman puudutusta. Menen mielummin sinne.
Ne vangit kuulemma lisäksi tietää kuinka paljon on 10m ja 20m ero…;)
Hyvä että ollaan yhtä mieltä kilpailevien kesäpäivien seuran tasoerosta. Tein siis luultavasti oikean seuravalinnan.
Hiluxi, sinä kun noita olet sahaillut luultavasti enemmän kuin minä niin kerroppa noille haavemaailman kirjoituspöytämetsänkasvattajille paljonko noissa keskimäärin 10m koivussa on litroja?
Tuota rattorin kohdalla olevaa koivikkoa ei ole harvennettu tänä talvena.Jos on niin korkeintaa saunapuut on otettu.
Onko visakallo anton oppipoika kun häntä puolustaa?
On. Tai en nyt tarkemmin tiedä mutta rautakangella heidät saa irti toisistaan. Se on joillekin vaan reaalimaailman tosiasioiden tunnustaminen kovin vaikeaa kun on jo aikaa sitten lipsahtanut illuusioiden kautta haavemaailman puolelle ja mielipiteet on muuttuneet luutuneiksi asenteiksi. Ja siellä sitten köllötellään ja mietitään että eihän tämä ihan totta ole mutta mukava olisi jos olisi totta. Harhoilla näyttää olevan taipumus vielä vahvistua!
Näissä metsäkeskusteluissa se tietenkin ilmenee niin että koivukuitu muuttuu erikoisviilutyveksi ja koivutukki jo avaruusajan teknologiaksi. Ja siihen samaan lipsahtaa ne kiertoajat ja kuutiot niin että livettää. Hupaisaa, mutta on se jotenkin surullistakin samalla.
On sinällään positiivista, että Reva on nyt innostunut kirjoittamaan tänne palstalle yhdessä päivässä enemmän kuin yleensä koko vuotena. Antonin olen tavannut kerran nelisen vuotta sitten, eikä olla sen jälkeen yhteyttä pidetty, joten kovinkaan tiivis ei meidän suhde ole. Jos täällä palstalla on noin taitavia henkilöitä määrittelemään puiden pituus ja motit pelkästään kaukaa otetun valokuvan perusteella, niin mihin me silloin tarvitsemme laserkeilausta, motomittoja ja koko metsäntutkimusta?
Varsinkin maailman huonoimmalta traktorimerkiltä. En juurikaan usko tuotakaan eli yksi nolla sinnelipsahti tuohon tuntimääräkohtaan. Kuka per…e tuolla viitsii peräpukamoita kasvattaa tuota tuntimäärää. Ne pukamat kyllä leviää jo korvien väliin asti jos tuolla mettässä tuommoista asumista alkaa harrastaa. Ja mistä se verstas sinne metsään saadaan että pitää tuon rautaromukasan niin kauaa yhdessä kuosissa. Tuskin mistään.
Traktoopin 27000h on mielenkiintoinen saavutus. Se vastaisi 540000km ajelua 20 km/h vauhdilla. Toisaalta jos aika muutetaan työpäiviksi niin traktoristi on ahkeroinut metsässä 3375nä 8 h työpäivänä. Vuodessa kun on n. 230 työpäivää ( traktorin komentajallakin on kesäloma) niin 14,6 vuodessa on urakka tullut valmiiksi.
Metsäkonepalstalla, metsäalan ainutlaatuisimmalta keskustelufoorumilta muistan lukeneeni koneista joissa väitetään olevan jopa 30 000 h mittarissa. Ei se mahdotonta ole, mutta osoittaa omistajansa huolehtineen traktoputpuuttinsa tarpeista varsin tunnollisesti.
Onnea vaan muutenkin paikalliselle polttoainemyyjälle. 30kW tehoisen keskimäärin 1/2-teholla 27000 h käyneeseen koneeseen on toimitettu 184000 litraa ainetta. 2000 litran tilatankki on horittu kuivaksi 92 kertaa.
Minunkin pitäisi olla yhtä taitava tulkitsemaan valokuvia kuin muutamat tällä palstalla. Juskus nimittäin tupsahtaa sähköpostiin vain pari kännykkäkameralla kaukaa otettua kuvaa, joista pitäisi sitten laskea tarkka tarjous jopa satojen tuhansien eurojen arvoisista tuotteista!
Nuo traktorista kirjoittavat ei kyllä tulkitse valokuvaa vaan kommentoivat aloittajan selkeästi ilmoittamaa tuntimäärää.
Hanki relaskooppi ja opettele sitä käyttämään. Pari kirjaa kirjastosta siihen kylkeen ja siitä se lähtee. Harrastajille järjestetään metsätaitokilpailuja. Ne on mukavia ja pääsee tuskailemaan miten ”taas aika vierestä meni”. Mutta siellä oppii!
Ne laserit on varmmankin enemmän valtakunnan metsien inventointiin. Yksittäiset metsälöt yleensä katsotaan manuaalisti. Rohkeasti vaan ojan yli sen relaskoopin kanssa.
Metsäntutkimuksesta eliittikerhonne (Lauri V, AC, AJ, Visak) lienette jo aikoja sitten irtisanoutuneet. Kirjoitukset viittaa siihen vahvasti.
Alkup aiheessa jos pysytään niin keskustelu oli vain minkä mittaisia puita kuvassa on, paljonko kuutioita jne. Joku pelko siinä on oltava että ei pysty myöntämään että esim. Pituus vahingossa lähes kaksinkertaistui kuva vs. teksti.
Puiden pituudesta: Kannattaisi ottaa mittatikuksi metsän laidassa oleva 20 kilovoltin keskijännitelinjan tolppa ja siinä oleva orsi. Orret ovat tyypillisesti 8….13 metrin korkeudessa, maaston muodosta ja jännevälistä riippuen. Valistunut veikkaus voisi olla 10 m.
Traktorin tuntikäyttölaskelman pohjaksi pitäisi ottaa kyseisen traktorin ikä. Joka on 40…45 vuotta. Jos se on mallia -71 tulisi keskimääräiseksi vuosikäytöksi 600 h. Työpäiviksi muutettuna 75 päivää vuodessa. Kun aika on pitkä ovat kokonaismäärätkin suuria. Keskimääräinen Suomalainen juo olutta tuona aikana 4000 litraa, suurkuluttaja 40 000 litraa, 20 farmarisäiliöllistä. Samana aikana keskimääräinen autoilija ajaa miljoona kilometriä, 25 kertaa maapallon ympäri.
On noita vanhoja Fordeja pyöritetty 30 000 tuntia. Tasaisella kuormalla salaojakonetta pyöritti eräskin urakoitsija tuon määrän ja vielä on maatalouskäytössä.
Revalle totean, että kun sattuu itsellä olemaan vastaavalla maapohjalla samanikäisiä koivikoita, niin voin sanoa, että vähintään 20 metriä on koivujen pituus. En tiedä latvojen leikkaamisen lisäksi mitään muuta konstia, millä kuvan kaltaisen koivujen pituuskasvun voisi puolittaa. Tietääkö toiset? Tuossa traktorin tuntimäärässäkään ei ole mitään ihmeellistä, mutta mikä on ihmeelistä, on joidenkin palstalaisten tietämättömyys elävästä elämästä. Se johtaa edellä nähtyihin murrosikäisten hölmöihin mölinöihin.
Ai jo virallinen antonin asiamies/edunvalvoja. Hyvä, sitä on odotettu.
Jos ei kestä mölähtelyä niin voinee jättää lukematta. Metsälehti hoitanee sensuroinnin jne.
Se on kuule vähän että sitä saa mitä tilaa. Kun olette 20 vuotta työntäny sitä ylimielistä, lievästi sanottuna itsekehulla täytettyä, jopa arroganttia huttua niin joskus tekee mieli vähän näpäyttää takaisin. Ei sillä että olisi fiksua mutta helpottipa kuitenkin!
Jatka kopiointejasi kaiken maailman asioista, koripalloista hillopullaan, entiseen malliin. Ja muista edelleen kasvattaa suomen nopeinta puuta ja x2 sitten kehut sen meille muille. Se on (eikä ihan) vähän tökeröä mutta ei se sinua tunnu pahemmin haittaavan!
Minä niin jaksaessani kommentoin niitä sitten omalla tyylilläni.
Ja ei ollu maailman vahvimpia traktoreita. Tuntimäärä on metsäkoneelle jo kohtalainen. Maat.tr aika kova. Edelleen kuva ois kiva. Uskomattomia asioita maailmaan kyl mahtuu.
Nythän sieltä alkaa jo Revan oikea minä paljastumaan, hyvä niin. Kyllä tässä onkin vakaa tarkoitus vielä jatkaa samalla tyylillä, jos vain terveyttä ja ikää riittää. Rehellisin tunnustus tulee Revan tyylisiltä kavereilta. Se juuri on sitä suoraa palautetta joka auttaa jaksamaan.
Yhdistelmä otettu käyttöön 1987. Ainoa remontti kannentiiviste 3000 tunnin kohdalla.
Hyvin huollettu, osaava, nopea, huolellinen kuski (omistaja), jolla muutkin pelit kestävät. Mutta luokoa syntyy.
Aika outoa jos traktori alkaa kestämään vaikka ensimmäinen kannen tiiviste pettää jo lähes sisäänajossa. Mitä näitä foortin onnellisia omistajia olen kuullut (kuten eilen tiekokouksessa) kymppitonnin remppa on aika tavanomainen jo alle kymmenen tuhatta tuntia ajetussakin foortissa. Eli kone uuteen kuosiin ja lukuisia muita pienempiä murheita aina sillon tällön. Metsäkäyttöön todella heikko mutta taitava kuskihan pelastaa kaiken ja jos on niin nopea ettei muista paljoa kuormaakaan ottaa niin terveisiä saattaa kestää ajaa jopa metsäpohjalla. Eikä tuo traktori paljon metsää ole nähnyt, näin edelleen kuvasta katsottuna. Joka kertoo kaiken olennaisen.
Meinaa rueta naurattamaan kun kuvittelee miten tuo keski-iältään +80 -osasto keskenään keskustelee esim. siellä kesäpäivillä. Yksi huutaa että mulla kasvaa puut metrin päivässä, toinen huutaa että totta ja kolmas että niin mullakin. Ja aloittaja ei enää muista mitä huusi, mutat kierros otetaan alusta.
Ai täällä on sellainen linja että minä joudun pyöristelemään kirjoitukseni mutta muut ei niinkään. Heh heh.., uusi yritys:
Se tiedettiin jo ennestään että eräät kirjoitukset ei kestä lähempää tarkastelua mutta pienoisena yllätyksenä tuli esille että jotkut innokkaat puolustuskonmmentoijat painivatkin siinä samassa (muta)sarjassa.
MInkähän ikäinen Reva itse mahtaa olla kun meitä muita niin vanhana pitää? Minun ikäni alkaa toistaiseksi vielä vitosella, joten kasikymppiseksi on vielä matkaa. Sukulaiset ovat tavanneet elellä liki satavuotiaiksi, joten kyllä tässä vielä Revalle saatetaan kiusaa tehdään vaikka kuinka!
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Metsänhoito
Viimeksi kun kerroit (terassikahvilla) tuosta kuviosta niin kerroit istuttaneesi sen v. 1980!
Näissä Antonin ja Visakallon tarinoissa ns. 30% sääntö on yleensä riittävä. Kolmannes lisää kerrottuun kiertoaikaan ja kolmannes kerrotuista kuutioista pois.
Itsetunnostahan siinä pitkälti on kysymys ja jostain merkillisestä pätemisen tarpeesta.
Taustalla näkyvästä yhden (1) hehtaarin 1991 istutetusta koivukuviosta lohkesi ensiharvennuksessa 103 kiintokuutiometriä. Lähtöpuusto 1600, pahasti hirvien vaurioittama. Runsaasti yli 500 litran runkoja. Jäävää puustoa 700 runkoa. Lyhyys 20 metriä. Tuore kangas.
Koivukuvion oikealla puolella samoin 1991 istutettu kuusikko sai kehittyä sorkkaeläinvaurioitta. Tuon 1,7 hehtaarin kokoisen kuvion lähtöpuusto oli 2100. Kuviolle jätimme 800 runkoa/ha. Satoa koko tuo ala (1,7 hehtaaria) tuotti nyt ensiharvennuksessa 81,3 kiintokuutiometriä (about 48 kiintokuutiometriä/ha). Jäävä puusto on 14 metriä pitkää. Lehtomainen kangas.
Hyvä kuva vertailuna ja mittoina.
Kun ottaa huomioon viimeaikaisen suuren edistyksen rauduskoivun jalostuksessa, niin uusilla alkuperillä pino olisi huomattavasti suurempi. Tämän päivän taimilla koivu on jo aivan ylivoimainen kannattavuusessa. Mutta kun se kuusi on niin nätti puu. Talvellakin vihreä ja kasvaa kituvasti karullakin paikalla.
Miten niin koivu kannattavampi? Kuusen kokorunkohinta on luokkaa 52 euroa/m3. Jos tukkikoivun keskihinnaksi saa 34 euroa/m3, saa olla tyytyväinen. Eikä se koivikko keskimäärin enempää kasva kuin kuusikko, jossa päätehakkuuvaiheessa runkoja on kaksinkertainen määrä.
Timppa sanoi asian juuri niin kuin se on!
Reva on näköjään saanut kevätauringosta tai jostain muusta piristeestä 30% lisävirtaa. Oikein hyvä, päästään vääntämään asioista oikein kunnolla! Reva voi vielä tällä menolla innostua tulemaan kesätapaamiseenkin!
Jos kuvan kuusikko ja koivikko olisi pinta-alalta samankokoiset ja myytäisiin samalla hinnalla. Ei pientä epäilystäkään, ettenkö ostaisi kuusikon mielummin.
Mutta kansanterveys huomioiden koivikko on kannattavampi, vai miten se oli?
Jos tuossa verrataan koivikon ja kuusikon tuottoa, niin aika lähelle menevät toisiaan koivun huonommasta kuutiohinnasta huolimatta.
Eh:ssa koivikossa n. 500 € parempi ha-tuotto. Siitä n. 15 v. 2. harvennukseen. Kuinka paljon kuusikon tuoton pitää olla parempi, kun 500 €: lle lasketaan 5 % tuotto ?
Hyvä pointti, kannattavuudesta puhutaan ja korosta ei mainita halaistua sanaa.
Otapa Anton koppi tuosta %-laskusta, taidat olla vahvuusalueella!
Ota 6% tuottovaatimukseksi niin on tutumpi.☺
Puuki: ”Eh:ssa koivikossa n. 500 € parempi ha-tuotto.”
Avaisiko puuki tuon laskelman!
Tulevissa hakkuissa kun paremmat koivualkuperät tulevat hakkuisiin tulee totuus esiin. Kuusen jalostus vaan tulee pahasti perässä jalostusteknisistä syistä ja rauduksella on suurempi jalostuspotentiaali. Tämän päivän taimilla ei raudukselle enään oikein haastajaa ole. Tilanne oli toinen vielä 20v sitten.
Tuo 500 litran runkokoko,26 vuoteen.Epäilyttää hieman.
Jos eh:n hakkuusaanto on ap:n mukainen, niin kuitupuiden nykyhinnoilla kantohintaero on vähän yli 500 €.
Jos molemmat kasvupaikat olisi boniteetiltaan samanlaisia (nyt ei näköjään ole), niin koivun kokonaiskasvu ylittäisi hoidetuissa metsissä kuusen 40 vuoden iässä ~ 50 m³:lla .
Lisäksi pitäisi ottaa huomioon lähtötilanne ; koivikko ja kuusikko molemmat istutettu suunnilleen yhtä ”hyvillä alkuperillä” ja koivikon taimikonhoidossa päästy tod. näk. yhtä hoitokertaa vähemmällä:
Nettona n. 170 € ja 35 v –> = 940 € + 500 € ja 15 v –> = 1050 € . Yhteensä 1990 € (5% laskentakorko) .
Eli 40 vuoden päästä istutuksista pitäisi kuusikon tuotto olla
liki 2000 € parempi, jotta siinä vaiheessa tulos olisi tasoissa.
(Silloin voidaan molemmissa tehdä päätehakkuukin eikä harvennus)
Timpan yksinkertaiseen laskuoppiin ei taaskaan sovi tuotteen valmistusikä kuvioon mutta tuohan ei häneltä ole ollenkaan uutta eikä visakalloltakaan. Kyllä koivua lähes kaksi satsia kasvattaa päätehakkuuseen kuusen yhden aikana. Mutta kun se ei mahdu kaaliin niin aika turhahan näistä on vääntää.
Ei tässä aivan tietämättömiäkään olla. Voidaan katsoa näitä asioita kesällä tarkemmin. Olen aika varma, että viimeistään silloin näkemykset kehittyvät. Jos joku ei usko omia silmiäänkään, sitten ei voi mitään.
Tuo traktori edessä on n.3m korkea selvästi näkee, että koivikko on vähän yli kymmen metristä, eikä yhtään 500l puuta.
Jos tuohon koivikkoon laitetaan pystyyn 20 metrinen:n keppi ja kaadetaan kaikki alle 20 metriset koivut,jäljellä on aukko eli kaikki nurin.Muutenhan tuo on ok kun harventaa.
500 litran puita ei yhtään ole.
Edellisten linjoilla eli jos nuo ovat 500ltr:n puita minulla on haavikossa kaikki kuution puita. Hyvänmallista koivikkoa mutta kasvua tapahtuu antonin tukanrajassa ehkä eineen enemmän kuin luonnossa.
Näinhän se Tolop ja Rörri on. Rööri, 14 m keppi riittää ”avohakkuun” havainnollistamiseen.
Outoa että kaikkien metsäasioiden asiantuntija Visakallo ei huomaa idolinsa lähettämässä kuvassa tuota pituuden lähes kaksinkertaistumista kuva –> teksti.
30%-sääntö sopii siis edelleen näihin ”sankaritarinoihin”. Jos ihan riittäkään.
15-18 m näyttäisi olevan koivujen pituus , jos traktori on n. 3 m korkea.
Jos 12-13 m väliin olisi keskipituus niin aika hyvä voi olla. Kuvittele Puuki tuo 3m traktori metsän sisään äläkä tuohon etualan pellolle.
Anton vahvistanee pikapuolin havainnon: 3 x 3m pölliä yhdestä koivusta tuli ja rankamaista latvaa (3m) ei huvittanut enää karsia.
Tuollaista koivikkoa löytyy kolmetoista tusinassa, ei mitään ihmeellistä. Raportin luvut vaan on tällä kertaa menneet vaan miten sattuu -menee ympärysmitat ja läpimitat vähän sekaisin. Eikä pituuden arvioiminenkaan äkkinäiselle ihan helppoa ole! Runkotilavuustaulukoista ei ole arvioija kuullutkaan, saati sitten niitä nähnyt.
Kun traktorin vie metsän sisään, kauemmas, niin silloin puiden pituus kasvaa traktoriin verrattuna. Jos 3 metrisen traktorin ajaa kuusikon reunaan metsän sisään, niin voivat ne koivut olla 20 metrisiä.
Itseäni häiritsee kuvassa se, että koivikko ei näytä harvennetulta vaan puut on tuotu jostain muualta?
Totta, mutta viereinen kuusikko on arvioijan mielestä 14 metristä, oikeasti nippanappa 10m. Laske vaikka traktoreittain ☺
Ero koivikkoon pituudessa 6m menee aika reilusti yli. 3m ero voi olla aika lähellä.
Hehe, tämähän se vasta hupaisa arviomiesten ketju taitaa olla 🙂
Minulla on iso näyttö ja suurennoksen mukaan traktori on ainakin 5 m
koivikon reunasta pellolle päin, joten mittakaava muuttuu vähän , mutta toisinpäin kuin re-ind. ehdotti aluksi.
Joo. Siinä meni väärin, pystyn myöntämään.
Siitä huolimatta: kuusikko 10m pitkää ja koivikko 13m
MOT
Traktori on parikymmentä metriä metsänreunasta. Kuvasta poispäin viettävä rinne. Koivikko on laakson pohjalla. Juuri tuosta koivikosta toisessa kuvassa näkyvä polttopuusato (yhdeltä hehtaarilta) on korjattu. Siinä satokuvassa on näkyvissä runsaasti yli 30-senttisiä tyviä, jotka eivät olleet läheskään tuon kuvion suurimpia.
Vuonna 2013 maastokäydyn metsätaloussuunnitelman mukaan tuon koivikon pituus on ollut 16 metriä. Runkoluku 1592. Kolme kasvukautta lisää (3 metriä). Poistimme hirvien pahiten raiskaamat ja pienimmät puut. Nykypuuston pituus on pikemminkin huomattavasti yli 20 metriä. MT-pohja.
Kuvan kuusikko on mitattu myös 2013, jolloin se on sisältänyt 2080 runkoa/ha. Silloin pituus on ollut 10 metriä. Emme siitäkään poistaneet suurimpia runkoja. Valtaosa viime kesän pituuskasvusta luokkaa yli metri (kaadetuissa rungoissa). Kuusikko on kuvauskohtaan päin nousevassa rinteessä. OMT-pohja.
Jesse. Eipä minun kaaliini kaikki mahdukaan. Jos saan 70-vuotiaasta päätehakkuukuusikosta 20000 euroa/ha tai 50-vuotiaasta päätehakkuukoivikosta 8000 euroa/ha, niin aika hyvä tuotto sille kuusenkasvatukselle tulee.
Kyllä meillä toki koivuakin kasvatetaan ja juuri kuvan tyyppisessä pellonlaidassa entisellä hakamaalla. Koivu pärjää vahvasti heinettyvillä mailla paremmin alkuvaiheessa ja onhan niitä Keski-Suomen kotiseutulaulun ”koivikkohakoja” mukava katsella.
8000 tuhatta on pösilölläkin sijoittajalla jo 20000 20-vuodessa ja samalla paikalle on kasvanut jo uusi harvennettava koivikko.
Sitolka. Eihän minulle jää sitä 8000 euroa sijoitettavaksi. Vähennettävä uudistus- ja perkauskulut 2000 euroa ja vero n. 2000 euroa. Täytyy olla kyllä tuuria, että sen jäljelle jääneen neton 4000 euroa saa 20 vuodessa kasvamaan 20000-2000-6100=11900 euron netoksi. Siis kolminkertaiseksi.
Timppa tekee aina täydennysistutuksen ja saa uudistamiskulut perkauksineen verojen jälkeen nousemaan 2000 euroon. Siihen kun 70 vuotta kasvattelee kuusikkoa pari kertaa harventaen alaharvennuksin kuitua, minkälaisella laskentakorolla saadaan maapohjalle edes positiivinen arvo, taitaa jäädä alle 3%. Alan ymmärtämään Timpan logiikkaa, uudistamiskulut 2000 euroa, puukauppatulot 20000 euroa -> voittoa 18000 euroa.
Olet liki oikeassa Pihkatappi. Reilu 10 % ovat taimikon perustus- ja hoitokulut myyntituloista. Ihan koko loppuerä ei ole voittoa, koska tiestön ylläpitämiseen ja vakuutuksiin sekä hallintoon kuluu rahaa.
Eivät uudistamiskulut perkauksineen nouse meillä keskimäärin 2000 euroon, sillä merkittävä osa alueista selviää kertaperkauksella. Toki joskus sitten toisia kolmeenkin kertaan. Meillä oli juuri kuvan tyyppinen kohde, joka puski aivan tavattomasti leppää. Sitä sain perata tosissani, mutta lopulta kuitenkin voitin. Siinä perkaus- ja uudistuskuluille 2000 euroa ei riittäisi.
Täydennysistutuksia tehdään vain kivisille MT-maille männyn kylvöä täydentämään. Karummat vain kylvetään männylle ja rehevämmät vain kuusen istutus. Kuusi-mäntysekametsä kasvaa paremmin kuin pelkkä kuusikko ja tarjoaa ”vakuutusturvaa” tulevia mahdollisia vitsauksia vastaan. Ja meillä on periaate, että vähintään yhtä hyvää metsää pitää jättää jälkipolville, mitä ollaan hakattu.
Kyllähän meistä jokainen tietää, ettei takametsiin kannata koivun istuttamista harkita. Ei siellä ole vaihtoehtoa. Ollaan joskus vähän kokeiltu, mutta tuloksen voi arvata.
Heh heh! On muttamat täällä Revan johdolla aloittaneetkin Pääsiäis-siman oton jo hyvissä ajoin! Jos joku väittää -91 istutettua koivikkoa vain kymmenmetriseksi, ei ole selvinpäin tai ei muuten ole järjissään. Kuten AC totesikin, koivikko on vain 20 metriä lyhyttä. Sitä ovat vahingoittaneet hirvet ja maapohjakin on vain MT. En minää Revaa kyllä ottaisi metsää arvioimaan kuin korkeintaan silloin, jos jostain syystä pitäisi saadat motit kunnolla (2×30%) alakantiin!
Edelleen väitän mitä aikaisemmin kirjoitin eli on alle 20 metriä pitkiä koivut.
Ei tuossa traktorin kohdalla metsässä ole laakso kuvan mukaan mielummin nouseva rinne.
Ihmettelen sitä, että Savossa rauduskoivu on kasvanut 35 vuodessa vain keskimäärin 57 cm vuodessa?
Täällä Länsi-Kainuussakin kasvaa paremmin pituutta.
Minulla on 17 vuotisia istutettuja hieskovuja, joistä pisimmät ovat nyt 11 m.
Rauduskoivu kasvaa vähintään metrin pituutta ja sentin paksuutta kesässä tai sitten on jotain pahasti pielessä, tai ollaan pohjoisessa vaivaiskoivualueilla.
Minäkin olen lähettänyt jonkin verran kuvia tänne viisastenkerhon kommentoitavaksi. Välillä on kyllä ollut naurussa pitelemistä, kun joku on päässyt oikein kunnolla vauhtiin! Kaksiulotteisesta kuvasta on hyvin vaikea arvioida puiden pituuksia, koska syvyysmitta puuttuu.
Itehhän anton sanoo että viereinen kuusikko on kymmenmetristä. Ei minun silmääni tuo koivikko kyllä ole tuplakorkeampaa vaikka mitkä okulaarit laittaisi. Virtuaaliklaseja en vielä koettanut. Se voisi auttaa…
nuo.pinothan ovat molemmissa keskusteluissa sama pino ,käännetty vain toisin päin ja liitetty kuvankäsittelyllä eri maisemaan.
Miksi Timppa pistää lepät nurin?.Eikö ennemmin kannattas kasvatta sahapuuksi.
Kurki:”-Ihmettelen sitä, että Savossa rauduskoivu on kasvanut 35 vuodessa vain keskimäärin 57 cm vuodessa?
Täällä Länsi-Kainuussakin kasvaa paremmin pituutta.
Minulla on 17 vuotisia istutettuja hieskovuja, joistä pisimmät ovat nyt 11 m.”
Nomutta! Eihän Hieskoivu VOI kasvaa yksitoistametriseksi. Kysy vaikka Tollolta.
Olen nyt kaadellut hieksiä, -80 luvulla ojitetulta alueelta, kolme kolmosta niistä tulee ja lisäksi jää laho mutkainen latva, että näin realitaloudessa, mielikuvitusmaailmassa myisin hiekset erikoistyvinä viiluteollisuudelle.
Lepät hakattiin jo 1970-luvulla. Ei ollut tietystikään muuta käyttöä kuin polttopuu. Ei harmaaleppä taitaisi muutenkaan kelvata sahattavaksi. Ei pari vuotta sitten kelvannut haapatukitkaan vaikka olisi saanut hakea tien varresta.
Tolopainen olisi ehdottamasti saatava mukaan kesätapaamisemme. Voisimme yhdessä katsoa myös hieskoivun kasvatusta.
Kuvassa 6600(?) ford. Korkeus n.2.7. Metsä selvästi korkeammalla kuin traktori.( harventamaton koivikko ,pituus n16m?)
Anttoonin Voortti on arviolta 4,5 metriä korkea, silloin se on suhteessa Anttoonin juttuihin.
Traktori on 7000-sarjan turboford (ajettu 27000 tuntia puuta). Traktorin kohdalla on ainoa paikka, josta pääsee tuolta kuviolta pellolle. Muualla rinne on erittäin jyrkkä (johon on puskettu kivet pellolta) Kahden harjanteen rajaama laakso on traktorin kohdalla 60 metriä kapea (joka on myös sillä kohtaa koivukuvion kapeus). Koivukuvion pituus on 250 metriä. Traktorin takapuolella näkyy myös voimajohtolinjan pylväs, joka on pellon reunassa. Lähimmät koivut ovat vähintään viisi (5) metriä alempana.
Tuota Antonin tekstiä kun lukee niin tietää että miltä näyttää kirjallisessa muodossa kun ihminen yrittää nostaa itseään tukasta sieltä suosta.
Höpötykset metsäsuunnitelmista ja kivien pyörittelystä ei muuta miksikään sitä tosiasiaa että kuvakertomus on täyttä puppua. Nuo länkytykset vaan todistaa miten kömpelöltä näyttää valehdelleen kirjoittajan kiemurteluyritykset ulos epämielyttävästä tilanteesta.
Onpa paljon tunteja fordissa , ennätystä hipoo sekin …
Kyllähän koivikko kasvaa oikein ajoitetuilla harvennuksilla,joku vuosi sitten päätehakkasin 40 v koivikon,rungon keskij oli 990 ltr,ja olen nähnyt tuon Antonin koivikon,ei ole puppua !
” Hieno koivikko sopivassa paikassa ”, koivun kasvatus syvässä- ja takametsässä on yleensä lähes mahdotonta ylisuuren hirvikannan vuoksi.
Lähellä peltoja ja talouskeskusta koivumetsiköt tuo vaihtelua ja valoa vuoden kierrossa, ruska-aikoineen kaukomaisemaan !
Reservuaari-indeksi voisi jo lopettaa nuo hölmöilynsä täällä palstalla.
Ford ajettu 27000 tuntia metsäajoa? Otapa pari kuvaa likempää hopastasi, tuntuu aika uskomattomalta.
Anttooni tarkoittaa 2700 tuntia. Siinä hapessa menee vähän nuo kymmenkertoimet miten sattuu ja kädetkin vispaa jo aika lailla.
Ajoin huvikseni molemmat kuvat kuvaurgundin läpi. Pikselimuutoksia pisteinä tässä peltokuvassa 12 ja viereisessä pölkkypinokuvassa peräti 24. Ohjelman muksan kuvamanipulaation todennäköisyys molemmissa 100%.
Että se siitä itsekorostuskuvasta tällä kertaa. Ihan kiva yritys mutta ns. piippuun jäi.
Kyllähän kuvan perusteella ammattitaidottomat pystyy vaikka mihin,miten lie käytäntö !
Kuvat löytyvät kameran muistikortilta ja kohde puineen on edelleen kuvan mukaisella paikalla.
Haastan reservuaari-indeksin kameroineen kevät-tapaamiseen luokseni, niin esittelen kohteen (kohteet) paikan päällä. Muutkin epäilijät tervetuloa.
eero heikillä taitaa olla samasta paikasta ja samasta kohteesta vuonna 2010 otettu kuva.
Tikkula
15.4.2017 20:39
Ford ajettu 27000 tuntia metsäajoa? Otapa pari kuvaa likempää hopastasi, tuntuu aika uskomattomalta.
Anttoonin Fordissa on kuitenkin alkuperäiset renkaat ja niissä alkuperäiset ilmatkin. Öljyt on vaihdettu joka toinen vuosi (naapurin traktorimiehen kanssa päikseen) ja suodatin joka toinen kerta.
Se, että eero-heikki on jossain nähnyt 900 litraisen koivun, ei ihan vielä todista sitä että tuossa Raperin taimikossa olisi ”runsaasti yli 500-litraisia”.
Ammattitaidottomatkin tietävät että tuossa koivikossa ei ole yhden yhtä 500-litraista. Kun ei ole niin ei ole. Haavemaailman puolella niin voi tietenkin kuka tahansa kuvitella niin ja mikäs siinä jos se haaveilu mukavalta tuntuu.
Kiva kuulla että kamerasi muistikortti toimii. Kysy vielä vessi-paroonilta lainaan se Laasasenahon tilavuustaulukko niin voi herätä uusia ajatuksia peltisepällekin.
Elä höpise,minähän kirjoitin että päätehakkasin 40 v koivikon.
…peltisepällekin…? Minä en valitettavasti ole kyseinen professori, tunnen kyllä henkilökohtaisesti (kiistaton ykkönen).
…tilavuustaulukko…? ”…Keskimääräisen 40-senttisen kuusen tilavuudeksi neljän sentin kapenevuudella Laasasenaho laski 1,957 kuutiota… …Laadimme edustavan koealan jättikuusikkoon. Mittasimme puiden läpimitat säteeltään kahdeksan metrin ympyräkoealalta, jonka ala on 1/50 hehtaaria. Puita koealalla oli 13, määrä vastaa 650 puuta hehtaarilla… …Uusimpien vuosilustojen paksuus on reilut pari milliä… …Kyllä tämä kasvaa toistakymmentä kuutiota…”
Kasvuvastaava, heh, heh
Liiottelua taitaa olla , kun pitäisi olla runsaasti yli 500 l puita.
Pituus voisi olla liki 20 m. Varsinkin jos koivikko olisi lehtomaisella kankaalla eikä tuoreella, niin ihan tavallista E-Suomessa.
…olet….luullut…minua…ainakin…Kotroksi…henttoseksi…huituksi…mielikäiseksi…ja…huituksi…ja…muiksi…..hirvenmetsästäjäksi…..osuma….tarkkuudessa….voisi…..kuvitella…..olevan….vähän….toivomisen….varaa….älä….ota….enäää…viinaaa….huomenna……on….muuten….heikko….olo…..
Reservuaari indeksi ei tunnu kovin paljoa tietävän puunkasvatuksesta. Onko sekin vähä tieto mitä on, tullut Lapin hangilla hiihdellessä vaivaiskoivuja katsellessa? Ihmettelen, että ihan perusjutuista lähdetään mölisemään kuin jossain suljetulla osastolla.
Tuo koivikko vain on mainostettua nuorempi kymmenkunta vuotta ja todella suhteessa kuusen kasvuun mutta ei kuten pitäisi tuplaerolla vaan hyvinkin vaatimattomalla kokoerolla. Vertasin myös traktorin kokoa hiiren nuolella taustametsään ja tulos ei vain siitäkään parantunut. Reservuaarin linjoilla. Nuorta harventamatonta koivikkoa kuten Tikkulakin mainitsi. Pituus reilusti alle kaksikymmentämetriä kuten ikäkin alle kaksikymmentä. Voisi olla 2000-keväällä istutettua.
Puunkuljetusyksikön pituuden verran vasemmalla pellonreunassa on voimajohtolinjan pylväs (näkyy hyvin toisessa kuvassa). Koivukuvio alkaa 10 metriä pylväästä ja pellonreunasta ja sijaitsee jyrkän rinteen alla laaksossa, joka on korkeimmillaankin vähintään viisi metriä pylvästä alempana.
Kuusikuvio sitävastoin on kuvaanpäin nousevassa rinteessä.
Jos reva ja jesse ette voi Antonia uskoa, niin uskokaa edes eero heikkiä. Jos taas haluatte täällä jatkaa koomikkolinjalla, niin se on sitten oma valintanne. Enpä ole ennen moista kuullut, että pellolla seisovasta traktorista otetaan puiden pituuksia! Asia olisi vähän toinen, jos traktori seisoisi aivan puun juurella. Isäntä näki aikoinaan naapurin ajavan hevosella reen kanssa ohi. Mies otti raiteista leveysmitan käsiinsä ja kiirehti sisälle huutaen emännälle, että avaa ovi, minullla on reen mittaa käsissä! Oviaukko oli hieman ahdas, joten kapeahan siitä tekeillä olevasta reestä sitten tuli!
Traktori on kahden metrin päässä lähimmästä koivusta. Ei parinkymmenen.
Visvapallo yrittää merkillisen innokkaasti puolustaa narraamisesta kiinni jäänyttä eliittiystäväänsä. Aika merkillistä vielä noin päivänselvässä asiassa. Moneen kertaan täällä annettu oikeat pituudet, ne kun ei ole mitään mieleipidekysymyksiä vaan kylmiä tosiasioita. Ei käänny musta valkoiseksi, ei.
Ystävällisin terveisin Reva
Täällä on monilla pinttyneet mielipiteet, jotka sekoittavat mielen ja aikakäsityksen. Pirun raamatunlukukin on pientä tähän palstaan ja kommenttien tulkintaan verrattuna. Erityisen syvää vihaa monilla palstalaisilla on koivua ja haapaa ja erikoispuita kohtaan. Varmasti on saatu koivuniemen herrasta pienenä ja koivunvittoja jouluna. Tuskin tuota muuten voi selittää. Ainoa lehti, jota luetaan on taatusti vähintään kolmekymmentävuotta vanha maaseudun tulevaisuus.
Käin aamulla katastaassa itellä olevan mt -92 istutetun koivikon. Suurimmat rungot rinnalta n 25+ cm. Pituutta n.20m. Harvennettu 3v sitten itelle polttopuiksi. Ei kyl tullu 100 m3/hehtaarilta.Istutettu ekakerran -88, jonka myyrät söi 91-92. Istutettii uudestaan joka ei aivan onnistunu, jäi jostain aukkoiseksi, mitä paikkailtii kuusella.
Planter: Itseäni häiritsee kuvassa se, että koivikko ei näytä harvennetulta vaan puut on tuotu jostain muualta?
Aika huvittavaa keskustelua.
Eikö hyvä perustelu sille, että puut on tuostu muualta, ole tuo vasemmalla pelloa näkyvä ajojälki, jolla ajokone näkyy nyt ajavan.
Toisaalta sekään ei todista mitään, sillä peräkärry on tyhjä.
Jos ymmärsin Antonin selostuksen oikein, niin koivukuvio onkin näkymättömissä eikä ole pellonreunakuvio vaan alkaa sen takaa.
Traktori on tilustiellä, josta kohdasta on 730 metriä toisessa kuvassa näkyvään talouskeskuksessa sijaitsevaan laaniin. Haussa viimeiset kuormat tuosta takana näkyvästä juuri harvennetusta koivikosta. Traktorista lähimpään takana näkyvään koivuun on matkaa (lyhyyttä) 40 metriä.
Kuitupuut näkyvässä pinossa ovat pinon takana kasvavasta kuusikosta. Kuvauskohta on pellolle lingotulla tiellä. Tie kiertää pellonreunaa, jolloin ei tule viemärien ylityksiä.
Tr antaa mittasuhteen kun kuva on otettu kaukaa. Sama onko tr puun alla vai 20m edessä.Missä viipyy kuvat 27000 h ajetusta metsäfordista?
Ford 7610 Mark II :nen. Noiden 10-sarjan foordien tuntimittari pyörii huomattavan hitaasti. Kunnioitettava saavutus veteraani-traktorilta jos on vielä alkuperäisellä lohkolla…
Ja yhä hurjemmaksi muuttuu. Aluksi tr oli parikymmentä m metsänreunasta. Nyt jo 40m! Eli niitä koivuja mahtuisi kaksi peräkkäin maata myöten pitkälleen traktorin ja koivikon väliin.
Aika pehmoiseksi menee jo jutut näköjään. Mikähän motivoi noihin sepustuksiin, jotka muutamaa peesaria lukuunottamatta suuri enemmistö osaa onneksi tunnistaa ”vaihtoehtoisiksi totuuksiksi”.
Olet sydämellisesti tervetullut kesätapaamiseemme Reva! Meillä riittää varmasti paljon mittailtavaa ja pohdittavaa puiden kasvusta ja muista metsäasioista! Sain mielestäni hyvän idean: Otan sarjan kuvia meiltä eri kohteista, ja arvon asiantuntijaraatimme saa täällä kuvien perusteella määrittää puiden pituudet ja kuutiot. Kesällä kierrämme sitten mittaamassa samat kohteet ja vertaamme tulokset! Sitten näemme, valehteleeko kuva enemmän kuin tuhat sanaa!
Hauska inttämiskisa käynnissä?
3 metriä korkea traktori mittapuuna saadaan koivikon korkeudeksi yli 10 m ja kuusikolle n. 10m. Pino on luokkaa 6 traktorin mittaa pituus- ja korkeussuhteiltaan. Tästä saadaan sitten nopeasti laskemalla 6trapituuuttax1trakorkeuttaxpölkkyjen pituus=pinomotit. Mä saan 3 metrin pölkyllä n. 80mottia. On varmaan enemmänkin.
Tuossa traktorissa taitaa olla penkki päin persettä?
Niin ja vielä kertaa kolome eli tulloo 240 mottia.
Kiitos jo kymmenennestä kutsusta kesäpäiville. Mulla on tarkoitus samaan aikaan mennä pohjoissiperialaiseen vankimielisairaalaan hammasremonttiin. Ne asukit tekee suuhuni muutaman juurihoidon ilman puudutusta. Menen mielummin sinne.
Ne vangit kuulemma lisäksi tietää kuinka paljon on 10m ja 20m ero…;)
No, eipä sitten voi mitään Reva. Jutuistasi päätellen olet kyllä menossa aivan oikeaan paikkaan.
Hyvä että ollaan yhtä mieltä kilpailevien kesäpäivien seuran tasoerosta. Tein siis luultavasti oikean seuravalinnan.
Hiluxi, sinä kun noita olet sahaillut luultavasti enemmän kuin minä niin kerroppa noille haavemaailman kirjoituspöytämetsänkasvattajille paljonko noissa keskimäärin 10m koivussa on litroja?
Minä mitään mistään tiiä. Satalitraseen saaviin mahtuu.
Sitä minäkin arvelen. Se olisi 20% eli helpommin sanottuna yksi viidesosa alkuperäisestä arvioinnista. (Runsaasti yli 500 l)
Kirjoitin aluksi että kolmanneksen kun ottaa noista haavemaailman haihatteluista niin on lähellä totuutta. Karkea arviointivirhe minulta.
Tosin tuosta lähtee varmaan suuri osa erkoisviiluna sinne lentokonetehtaalle. 400€/ kuutio vai oliko se 300€/kg…
Tuota rattorin kohdalla olevaa koivikkoa ei ole harvennettu tänä talvena.Jos on niin korkeintaa saunapuut on otettu.
Onko visakallo anton oppipoika kun häntä puolustaa?
On. Tai en nyt tarkemmin tiedä mutta rautakangella heidät saa irti toisistaan. Se on joillekin vaan reaalimaailman tosiasioiden tunnustaminen kovin vaikeaa kun on jo aikaa sitten lipsahtanut illuusioiden kautta haavemaailman puolelle ja mielipiteet on muuttuneet luutuneiksi asenteiksi. Ja siellä sitten köllötellään ja mietitään että eihän tämä ihan totta ole mutta mukava olisi jos olisi totta. Harhoilla näyttää olevan taipumus vielä vahvistua!
Näissä metsäkeskusteluissa se tietenkin ilmenee niin että koivukuitu muuttuu erikoisviilutyveksi ja koivutukki jo avaruusajan teknologiaksi. Ja siihen samaan lipsahtaa ne kiertoajat ja kuutiot niin että livettää. Hupaisaa, mutta on se jotenkin surullistakin samalla.
On sinällään positiivista, että Reva on nyt innostunut kirjoittamaan tänne palstalle yhdessä päivässä enemmän kuin yleensä koko vuotena. Antonin olen tavannut kerran nelisen vuotta sitten, eikä olla sen jälkeen yhteyttä pidetty, joten kovinkaan tiivis ei meidän suhde ole. Jos täällä palstalla on noin taitavia henkilöitä määrittelemään puiden pituus ja motit pelkästään kaukaa otetun valokuvan perusteella, niin mihin me silloin tarvitsemme laserkeilausta, motomittoja ja koko metsäntutkimusta?
Ainahan lapinlisää pitää olla. Hopan tuntimäärä kyl pistää sanattomaks.
Varsinkin maailman huonoimmalta traktorimerkiltä. En juurikaan usko tuotakaan eli yksi nolla sinnelipsahti tuohon tuntimääräkohtaan. Kuka per…e tuolla viitsii peräpukamoita kasvattaa tuota tuntimäärää. Ne pukamat kyllä leviää jo korvien väliin asti jos tuolla mettässä tuommoista asumista alkaa harrastaa. Ja mistä se verstas sinne metsään saadaan että pitää tuon rautaromukasan niin kauaa yhdessä kuosissa. Tuskin mistään.
Traktoopin 27000h on mielenkiintoinen saavutus. Se vastaisi 540000km ajelua 20 km/h vauhdilla. Toisaalta jos aika muutetaan työpäiviksi niin traktoristi on ahkeroinut metsässä 3375nä 8 h työpäivänä. Vuodessa kun on n. 230 työpäivää ( traktorin komentajallakin on kesäloma) niin 14,6 vuodessa on urakka tullut valmiiksi.
Metsäkonepalstalla, metsäalan ainutlaatuisimmalta keskustelufoorumilta muistan lukeneeni koneista joissa väitetään olevan jopa 30 000 h mittarissa. Ei se mahdotonta ole, mutta osoittaa omistajansa huolehtineen traktoputpuuttinsa tarpeista varsin tunnollisesti.
Onnea vaan muutenkin paikalliselle polttoainemyyjälle. 30kW tehoisen keskimäärin 1/2-teholla 27000 h käyneeseen koneeseen on toimitettu 184000 litraa ainetta. 2000 litran tilatankki on horittu kuivaksi 92 kertaa.
Onnea vaan.
Minunkin pitäisi olla yhtä taitava tulkitsemaan valokuvia kuin muutamat tällä palstalla. Juskus nimittäin tupsahtaa sähköpostiin vain pari kännykkäkameralla kaukaa otettua kuvaa, joista pitäisi sitten laskea tarkka tarjous jopa satojen tuhansien eurojen arvoisista tuotteista!
Nuo traktorista kirjoittavat ei kyllä tulkitse valokuvaa vaan kommentoivat aloittajan selkeästi ilmoittamaa tuntimäärää.
Hanki relaskooppi ja opettele sitä käyttämään. Pari kirjaa kirjastosta siihen kylkeen ja siitä se lähtee. Harrastajille järjestetään metsätaitokilpailuja. Ne on mukavia ja pääsee tuskailemaan miten ”taas aika vierestä meni”. Mutta siellä oppii!
Ne laserit on varmmankin enemmän valtakunnan metsien inventointiin. Yksittäiset metsälöt yleensä katsotaan manuaalisti. Rohkeasti vaan ojan yli sen relaskoopin kanssa.
Metsäntutkimuksesta eliittikerhonne (Lauri V, AC, AJ, Visak) lienette jo aikoja sitten irtisanoutuneet. Kirjoitukset viittaa siihen vahvasti.
Alkup aiheessa jos pysytään niin keskustelu oli vain minkä mittaisia puita kuvassa on, paljonko kuutioita jne. Joku pelko siinä on oltava että ei pysty myöntämään että esim. Pituus vahingossa lähes kaksinkertaistui kuva vs. teksti.
Puiden pituudesta: Kannattaisi ottaa mittatikuksi metsän laidassa oleva 20 kilovoltin keskijännitelinjan tolppa ja siinä oleva orsi. Orret ovat tyypillisesti 8….13 metrin korkeudessa, maaston muodosta ja jännevälistä riippuen. Valistunut veikkaus voisi olla 10 m.
Traktorin tuntikäyttölaskelman pohjaksi pitäisi ottaa kyseisen traktorin ikä. Joka on 40…45 vuotta. Jos se on mallia -71 tulisi keskimääräiseksi vuosikäytöksi 600 h. Työpäiviksi muutettuna 75 päivää vuodessa. Kun aika on pitkä ovat kokonaismäärätkin suuria. Keskimääräinen Suomalainen juo olutta tuona aikana 4000 litraa, suurkuluttaja 40 000 litraa, 20 farmarisäiliöllistä. Samana aikana keskimääräinen autoilija ajaa miljoona kilometriä, 25 kertaa maapallon ympäri.
On noita vanhoja Fordeja pyöritetty 30 000 tuntia. Tasaisella kuormalla salaojakonetta pyöritti eräskin urakoitsija tuon määrän ja vielä on maatalouskäytössä.
Revalle totean, että kun sattuu itsellä olemaan vastaavalla maapohjalla samanikäisiä koivikoita, niin voin sanoa, että vähintään 20 metriä on koivujen pituus. En tiedä latvojen leikkaamisen lisäksi mitään muuta konstia, millä kuvan kaltaisen koivujen pituuskasvun voisi puolittaa. Tietääkö toiset? Tuossa traktorin tuntimäärässäkään ei ole mitään ihmeellistä, mutta mikä on ihmeelistä, on joidenkin palstalaisten tietämättömyys elävästä elämästä. Se johtaa edellä nähtyihin murrosikäisten hölmöihin mölinöihin.
Ai jo virallinen antonin asiamies/edunvalvoja. Hyvä, sitä on odotettu.
Jos ei kestä mölähtelyä niin voinee jättää lukematta. Metsälehti hoitanee sensuroinnin jne.
Se on kuule vähän että sitä saa mitä tilaa. Kun olette 20 vuotta työntäny sitä ylimielistä, lievästi sanottuna itsekehulla täytettyä, jopa arroganttia huttua niin joskus tekee mieli vähän näpäyttää takaisin. Ei sillä että olisi fiksua mutta helpottipa kuitenkin!
Jatka kopiointejasi kaiken maailman asioista, koripalloista hillopullaan, entiseen malliin. Ja muista edelleen kasvattaa suomen nopeinta puuta ja x2 sitten kehut sen meille muille. Se on (eikä ihan) vähän tökeröä mutta ei se sinua tunnu pahemmin haittaavan!
Minä niin jaksaessani kommentoin niitä sitten omalla tyylilläni.
Tuolla hytillä Ford 7610:piä valmistettiin 81-85…
Ja ei ollu maailman vahvimpia traktoreita. Tuntimäärä on metsäkoneelle jo kohtalainen. Maat.tr aika kova. Edelleen kuva ois kiva. Uskomattomia asioita maailmaan kyl mahtuu.
Nythän sieltä alkaa jo Revan oikea minä paljastumaan, hyvä niin. Kyllä tässä onkin vakaa tarkoitus vielä jatkaa samalla tyylillä, jos vain terveyttä ja ikää riittää. Rehellisin tunnustus tulee Revan tyylisiltä kavereilta. Se juuri on sitä suoraa palautetta joka auttaa jaksamaan.
Yhdistelmä otettu käyttöön 1987. Ainoa remontti kannentiiviste 3000 tunnin kohdalla.
Hyvin huollettu, osaava, nopea, huolellinen kuski (omistaja), jolla muutkin pelit kestävät. Mutta luokoa syntyy.
Aika outoa jos traktori alkaa kestämään vaikka ensimmäinen kannen tiiviste pettää jo lähes sisäänajossa. Mitä näitä foortin onnellisia omistajia olen kuullut (kuten eilen tiekokouksessa) kymppitonnin remppa on aika tavanomainen jo alle kymmenen tuhatta tuntia ajetussakin foortissa. Eli kone uuteen kuosiin ja lukuisia muita pienempiä murheita aina sillon tällön. Metsäkäyttöön todella heikko mutta taitava kuskihan pelastaa kaiken ja jos on niin nopea ettei muista paljoa kuormaakaan ottaa niin terveisiä saattaa kestää ajaa jopa metsäpohjalla. Eikä tuo traktori paljon metsää ole nähnyt, näin edelleen kuvasta katsottuna. Joka kertoo kaiken olennaisen.
Olennainen tästä casesta taitaa olla jo esillä.
Meinaa rueta naurattamaan kun kuvittelee miten tuo keski-iältään +80 -osasto keskenään keskustelee esim. siellä kesäpäivillä. Yksi huutaa että mulla kasvaa puut metrin päivässä, toinen huutaa että totta ja kolmas että niin mullakin. Ja aloittaja ei enää muista mitä huusi, mutat kierros otetaan alusta.
Ai täällä on sellainen linja että minä joudun pyöristelemään kirjoitukseni mutta muut ei niinkään. Heh heh.., uusi yritys:
Se tiedettiin jo ennestään että eräät kirjoitukset ei kestä lähempää tarkastelua mutta pienoisena yllätyksenä tuli esille että jotkut innokkaat puolustuskonmmentoijat painivatkin siinä samassa (muta)sarjassa.
MInkähän ikäinen Reva itse mahtaa olla kun meitä muita niin vanhana pitää? Minun ikäni alkaa toistaiseksi vielä vitosella, joten kasikymppiseksi on vielä matkaa. Sukulaiset ovat tavanneet elellä liki satavuotiaiksi, joten kyllä tässä vielä Revalle saatetaan kiusaa tehdään vaikka kuinka!