En tiedä eri puulajiuskonnoista mutta saattaa siinä tulla ”vapahtaja” mieleen kun kuvan lähettäjä on aiemmin kehunut polttavansa töllinsä tulisijoissa 150m³ klapia/v.
Tosin siinä on tainnut mennä kuutiometrit ja kuutiojalat vähän sekaisin -muiden asioiden ohella.
Olen ymmärtänyt että monet puuntuottajat myy noita kalikoitaan, mutta kukin tietenkin tyylillään.
Jos pinossa on heikompilaatuiset mutkaisemmat, kaksihaaraiset ja latvaltaan toispuoleiset, niin kasvamassa on sitten vain ne erikoisvaneri rungot, järeytyessään niitä syntyy se tuplatili !
Revan istutuskoivikoista on aika harvoin (lue: ei kai koskaan) tyvierikoisvanerikoivua löytynyt. Tukkia kyllä. Taitavimmilla kasvattajilla varmaan enempi sitten sääntö kun poikkeus.
Kunhan vaan järeytyy niin siitähän se erikoisvaneriksi lipsahtaa!
Jos on kymmenen kertaa suurempi kämppä, niin palaa kymmenen kertaa enemmän puuta. Ja vöyreellä isännällä menee tommonen sata mottia jo makkaran paistossa.
Pojilla on ”nätti-jussin” puheet!
Oikeasti voisi verrata hyvän kuitupuun arvoa. 100 m3 hankintana yhtiölle nykyhinnoilla lienee 3 000 €. Jos siitä vähentää tekopalkkaa vaikka puolet, niin komea pino menee
1 500 €:lla! Sehän on parin viikon palkka!
Milloin ja missä olen sanonut minulla olevan kansainvälistä kokemusta? Mitä tällä tarkoitat?
Jos olisi, niin en ainakaan sitä missään toitottaisi, tällainen olisi minulle kovin vierasta.
Olen miettinyt, mistä johtuu reservuaari-indeksin tarve väärin perustein pilkata ja vähätellä muita keskustelijota tällä palstalla. Johtuuko se omasta alemmuuden tunteesta? Mitään järkevää syytä toiminnalle ei näytä olevan.
Fiskarsin ja Stihlin kanssa tuossa pinossa tulee kyllä äiteetä ikävä…. Kyllä satamottiakin toki käsipelissäkin kevätkuukausina pieniksi saa – ei siinä mitään. Kuukauden kun toimii tehokkaasti on klappia noin 250 heittoa pihalla:-)
Olettamuksella, että pinon edessä seisova naishenkilö edustaa Suomalaisten naisten keskipituutta (166 cm), suurin tyvi on halkaisijaltaan 35 cm ja runsaasti yli 25 cm.
Ei kai kukaan ole tainnut väittää tekevänsä koko pinoa Fiskarsilaisella klapeiksi? Vaikka on se monin verroin nopeampi kuin hydraulihalkojat.
Planterilta tarkkoja havaintoja. Mittakaavamalli on 167 cm lyhyt. Tyvien mitat oikein.
13-14 senttiin asti pölkyt on aisattu jo metsässä, joten sen kaliiberiset ja pienemmät (koivut minimi 10cm, alikasvoskuusissa myös pienempiä) leikkaan moottorisahalla metrisiksi ja sijoitan pinoon kuivumaan. Sitä suuremmat myös metrisiksi ja koosta riippuen kahteen-neljään osaan ja pinoon kuivumaan.
Sinun täytyy olla kirjautunut vastataksesi tähän aiheeseen.
Vai oliko se naapurin laani sittenkin…
Näyttäisi että pino on halkolaanissa. Tuosta klapia pukkaa mukavasti.
Vitosta vai kolmosta…tuo pino ?
Kolmosta, ihan itse hakattua. Runsaasti yli 30-senttisiä tyviä. 103 kiintokuutiometriä.
Yhden (1) hehtaarin alalta.
Nätti pino tr-metsäkärryllä. Nyt vain klapikone tulille!
Klapikone on jo heilunut tuolla pinolla (stihl 362 ja fiskarsin halkomakirves).
Oikea homma. Hauis kasvaa ja kansanterveys kiittää.
Taitaa koivu-uskovaiset ajatella puulaji valinnoissaan taloudellisuuden sijaan kansanterveyttä.
Täällä on sellainen uskonto, jossa kaikki puulajit on yhtä pyhiä.
No on minullakin koivikoita, jopa itse viljelemällä perustettuina. Monipuolisuus tulee siitä, kun on monenlaisia pohjia.
En tiedä eri puulajiuskonnoista mutta saattaa siinä tulla ”vapahtaja” mieleen kun kuvan lähettäjä on aiemmin kehunut polttavansa töllinsä tulisijoissa 150m³ klapia/v.
Tosin siinä on tainnut mennä kuutiometrit ja kuutiojalat vähän sekaisin -muiden asioiden ohella.
Olen ymmärtänyt että monet puuntuottajat myy noita kalikoitaan, mutta kukin tietenkin tyylillään.
Jos ei asu kanankopissa, niin kyllähän sitä 150 mottia palaa hyvinkin. Kaikki on suhteellista.
Hyvää raaka-ainetta, puhtaan valkoisia kuituja !
Jos pinossa on heikompilaatuiset mutkaisemmat, kaksihaaraiset ja latvaltaan toispuoleiset, niin kasvamassa on sitten vain ne erikoisvaneri rungot, järeytyessään niitä syntyy se tuplatili !
Revan istutuskoivikoista on aika harvoin (lue: ei kai koskaan) tyvierikoisvanerikoivua löytynyt. Tukkia kyllä. Taitavimmilla kasvattajilla varmaan enempi sitten sääntö kun poikkeus.
Kunhan vaan järeytyy niin siitähän se erikoisvaneriksi lipsahtaa!
Jos ei asu kanankopissa, niin kyllähän sitä 150 mottia palaa hyvinkin. Kaikki on suhteellista.
Tai eristeiltään koiratarhassa.
Jos on kymmenen kertaa suurempi kämppä, niin palaa kymmenen kertaa enemmän puuta. Ja vöyreellä isännällä menee tommonen sata mottia jo makkaran paistossa.
Kai meillä senvertaset kuluu jo sytykkeinä…….
Pojilla on ”nätti-jussin” puheet!
Oikeasti voisi verrata hyvän kuitupuun arvoa. 100 m3 hankintana yhtiölle nykyhinnoilla lienee 3 000 €. Jos siitä vähentää tekopalkkaa vaikka puolet, niin komea pino menee
1 500 €:lla! Sehän on parin viikon palkka!
sitolkka:
”Jos ei asu kanankopissa, niin kyllähän sitä 150 mottia palaa hyvinkin. Kaikki on suhteellista.”
Jep, näin on!
Luonnottarelta lisäarvoa tuova kommentti. Muistakaa lukiessanne että hänellä on omien sanojensa mukaan ”kansaninvälistä kokemusta”.
Painoarvo noilla kansainvälisen kokemuksen kommenteilla nouseekin kohisten…heh, eh, eiku öh…;)
Nyt en ymmärrä nimim. reservuaari-indeksi!
Milloin ja missä olen sanonut minulla olevan kansainvälistä kokemusta? Mitä tällä tarkoitat?
Jos olisi, niin en ainakaan sitä missään toitottaisi, tällainen olisi minulle kovin vierasta.
Olen miettinyt, mistä johtuu reservuaari-indeksin tarve väärin perustein pilkata ja vähätellä muita keskustelijota tällä palstalla. Johtuuko se omasta alemmuuden tunteesta? Mitään järkevää syytä toiminnalle ei näytä olevan.
Fiskarsin ja Stihlin kanssa tuossa pinossa tulee kyllä äiteetä ikävä…. Kyllä satamottiakin toki käsipelissäkin kevätkuukausina pieniksi saa – ei siinä mitään. Kuukauden kun toimii tehokkaasti on klappia noin 250 heittoa pihalla:-)
Olettamuksella, että pinon edessä seisova naishenkilö edustaa Suomalaisten naisten keskipituutta (166 cm), suurin tyvi on halkaisijaltaan 35 cm ja runsaasti yli 25 cm.
Ei kai kukaan ole tainnut väittää tekevänsä koko pinoa Fiskarsilaisella klapeiksi? Vaikka on se monin verroin nopeampi kuin hydraulihalkojat.
Planterilta tarkkoja havaintoja. Mittakaavamalli on 167 cm lyhyt. Tyvien mitat oikein.
13-14 senttiin asti pölkyt on aisattu jo metsässä, joten sen kaliiberiset ja pienemmät (koivut minimi 10cm, alikasvoskuusissa myös pienempiä) leikkaan moottorisahalla metrisiksi ja sijoitan pinoon kuivumaan. Sitä suuremmat myös metrisiksi ja koosta riippuen kahteen-neljään osaan ja pinoon kuivumaan.