Mänty oli 160-200v vanhaa, kuusi noin 200v ikäistä ja hieskoivukin yli satavuotista. Aika oli uudistaa metsää. Hieman kirpaisi. Pystyyn olisivat lahonneet. Sadan vuoden päästä tässäkin on metsä jälkipolville. En tiedä palmujako kasvaa vai mitä, mutta kuitenkin.
Kaikkea ei kuitenkaan kaadeta koskaan minun elämäni aikana.
Mitä suurimman veltan löydän niin sen nopeammin tulee uusi metsä.
Tarkoitan syväaurausta.
Ei missään tapauksessa syväaurausta.präkkellä laikutus ja taimet maahan hyvä tulloo.
Kääntömätästys nyt ja keväällä istutus. Tuollainen maaperä ei kaipaa syvältä muokkaamista.
Mukavan näköinen taimetettava mutta onhan siinä jo alaa taimia takoa kyllä.
Vaikka nyt hakattu aukko näyttää lohduttomalta niin 10:n vuoden päästä tilanne on aivan toisenlainen.Laitappa sitten mäntyä tai kuusta niin taimikko puskee tahdonvoimalla ylöspäin!!! Ja pidä se koivunvesakko kurissa,se on varmasti tuossa kohteessa on riesa.Mutta joskus on vain tehtävä päätöksiä metsässäkin,vaikka kuinka pahalta se tuntuisi.Mutta raha lompakossa joskus tuntuu ihan kivalle!Kaikki ei ole aina menopuolella.
Metsälappia tämä. Männyn kylvö lienee taloudellisesti enää ainoa järkevä vaihtoehto. Kuusentukkia tulisi vain vähän 100 vuoden päästä, eli istutus ei ole taloudellisesti kannattavaa. Äestys siemenet ja kylvö äestyksen yhteydessä jää kustannuksena alle 500 euron hehtaarille, taimikon perkaukset ovat helppoja ja ilmaston lämpiäminen ei ehkä tällä kuviolla haittaa.
Samaa mieltä, äestys ja konekylvö männylle, näin tekisin jos oma palsta olisi…
Mistä tulee uskomus, että metsä lahoaa pystyyn? Ei vanha metsä mihinkään lahoa, yksittäiset puut toki lahoaa. Metsän lahoamista ei tarvitse pelätä ja sen perusteella tehdä päätöstä uudistamisesta. Päätös on aina taloudellinen ratkaisu.
Laho tietenkin helppo perustelu lähipiirille ja itselle. Mänty elää helposti tuollaisilla maapohjilla 500 vuotta, kuuset tietenkin vähemmän. Onneksi meillä hakatut metsät pääsääntöisesti uudistetaan. Toki tuohonkin tulisi hieskoivurääseikkö kuusi myöhemmin aluskasvuna itsestään. Surullisia kuvia kuitenkin.
Hieno hakkuuaukko.Mielenkiintoinen uudistettava.Äestys+konekylvö.Tarvittaessa seuraavina vuosina aukkopaikkojen kylvö käsipelissä.Tuo männynkylvö kun uudistuu vaihtevasti keleistä,maalajista,kylvötekniikasta ja siemenestä riippuen
Jos on metsälappia niin ojitusmätästys, että maapohja lämpiäisi ja männyntaimet.
Kasvuolosuhteet siirtyvät 500 km etelämmäksi ja kasvaa sitten reilusti paremmin kuin mitä äestys ja siemenet antaa.
Jeessi suree noita säästöpuita, mutta nehän on sääntöjen mukaan oltava aukossa väh 6 kpl / ha. Jos ne olisivat eläviä puita, ne hyvinkin mahdollisesti kuivuisivat ja kuolisivat pystyyn.
Noo, en nyt aivan sure, tiedän kyllä niiden suhdanteen. Todella, hyvä ojitusmätästys ja seuraava puusukupolvi kasvaa. Ei mitään olematonta riipimistä vaan kunnon mättäät ja hyvät taimet.
Siis ”Ojitus” kuivahkolle kankaalle?
Harjavallassa mentäisiin vanhalla Vuokilan kaavalla, joka nimettiin ”Vuokilonniksi”.= Ojitus, Auraus ja Asvaltointi.
Lapissa jo äestys ja kylvö on niin kova kustannus, että harva uskoo sen kannattavan.
Tuoretta mustikkatyypin kangasta on.
Jätkällä kurkkua kuivanna krapulassa aamutuimaan joten kaikki on silloin kuivaa. Toivottavasti edes yksi ”keskiketterä” olisi illalta jääny jääkaappiin.
Käyppä katsomassa!
Jokin tuoreen kankaan metsätyyppi tuo on. Mutta ei näyttäisi olevan kovin paksu kuntta, joten kevyt äestys ja mä-kylvö sopisi paremmin kuin järeämmät muokkaukset ja (kallis)istutus. Ei ainakaan ojitusmätästystä missään tapauksessa.
Voi se olla osalle maisemien tarkkailijoille vähän kauhistuttavakin näky, jos ei ole sisäistänyt tuottavan metsänkasvatuksen perusteita, eikä ole omaa metsää, tai muuten vaan epäilee naapurin tehneen huomattavan tilin, kiireellisellä hakkuulla.
Kun viljelystä menee n. viisi vuotta kuviolla lainehtii jo uusi terve sekapuu taimikko, mänty valtapuulajina, siihen näkymään on sitten helppo yhtyä !
Eipä tuolla poronhoito alueella tuollaiseen rinteeseen kannata panostaa äestystä ja konekylvöä enempää. Tuo viereinen notkelma varmaan vaatisi auraa tai kaivinkonetta…
Jätkät, mikäs sääntö velvoittaa jättämään säästöpuita 6 runkoa hehtaarille?
Sertifiointikriteerien mukaan joitain puita pitää jättää ; olikohan se n. 5 – 10 kpl /ha . Mäntypuskat on ihan hyvä tapa jättää sekametsissä koska pysyvät kuusia paremmin pystyssä. Mutta hyvä taimikko kasvaa tosiaankin muutamassa vuodessa tilalle, sen tietää ainakin kaikki metsiään uudistaneet. Raflaavat kuvat muokatuista hakkuuaukoista on vain iskostuneet monen mieleen greenpiisin yms. järjestämien markkinointikampanjoiden aikoina.