Teksti: Johanna Autio
Kuvalähde: Westas Group

Westas Group on länsisuomalainen sahakonserni, jonka kaksi sahaa – Raunion saha Koskella ja Pihlavan saha Porissa – tuottavat vuosittain yhteensä liki 500 000 kuutiometriä mänty- ja kuusisahatavaraa. Tuotannon raaka-aineeksi yhtiön metsäosasto hankkii noin 1,3 miljoonaa kuutiometriä puuta Varsinais-Suomen ja Satakunnan alueelta. Koska Westas tuottaa yksinomaan sahatavaraa, on sillä katkonnassaan ensisijaisesti sama tavoite kuin metsänomistajillakin – mahdollisimman suuri tukkisaanto. Rungosta syntyy kuitenkin aina myös muita puutavaralajeja, joille kaikille on omat käyttötarkoituksensa.

Metsälle, heille ja meille

Kun metsässä hakataan tukkirunkopuuta, jätetään 30 prosenttia oksista palstalle varmistamaan ravinteiden kiertoa. Kaikki muut puunosat hyödynnetään ja ajetaan ensin puutavaralajikohtaisiin kasoihin, josta ne kuljetetaan käyttökohteisiinsa. Kerättävä hakkuutähde toimitetaan energiakäyttöön. Latvaosan pienpuu toimitetaan energiakäyttöön tai sellu- ja paperitehtaille, tukki jatkaa matkaansa aina sahalle.

– Runko-osasta noin kaksi kolmannesta on tukkia, yksi kolmannes latvaosan pienpuuta, aloittaa Westaksen bioenergiapäällikkö Juha Vahtera.

Sahalle tulevasta tukista noin puolesta syntyy sahatavaraa, ja toinen puolikas jalostuu erilaisiksi sivutuotteiksi eri käyttökohteisiin. Sekä purua että kuorta syntyy yhteensä reilut 20 prosenttia, kun taas sahahaketta muodostuu 30 prosenttia.

– Sahana olemme hakkuilla toki aina ensisijaisesti tukin perässä, mutta maksimoimme metsänomistajan tuoton myös koko muun puubiomassan osalta, luontoarvot huomioiden.

Kaikki talteen

Sahalla tukit päätyvät tukinlajittelun ja tukkikentän kautta sahan syöttöön ja sahauksen ensimmäiseen vaiheeseen, kuorintaan. Kuorimakone irrottaa tukin pinnasta kuoren, joka ajetaan ensin murskaimen läpi ja kuljetetaan sitten kentälle, jossa se kuivuu ja lämpenee kasalla ennen polttoon siirtämistä. Kosken sahalla syntyvä kuusen kuori hyödynnetään täysin omassa lämpövoimalassa, joka tuottaa sahatavaran kuivauksessa tarvittavan lämmön. Myös männyn kuori hyödynnetään poltossa, mutta kesäisin valtaosa siitä myydään viherrakentamisen tarpeisiin.

– Pihlavan sahalla ei ole omaa lämpölaitosta, vaan kaikki kuori kuljetetaan yhteistyökumppani Pori Energian laitokselle, joka toimittaa lämmön sahan prosesseihin, kertoo Westaksen tuotantojohtaja Sakari Virtanen.

Haketta syntyy sahauksen sivutuotteena ensin pelkkahakkurilla ja sen jälkeen rumpuhakkurilla. Näissä vaiheissa syntyy myös purua, joka hakkeen tavoin seulotaan ja kuljetetaan varastoitavaksi. Purun määrään voidaan vaikuttaa hyvällä tuotannonsuunnittelulla, mutta mitä ohuempia kappaleita tukista sahataan, sitä enemmän syntyy myös purua. Sahauksen jälkeen sivutuotteita syntyy vain tasaamossa.  Sahatavarakappaleiden päistä katkotut palat haketetaan, samoin kuin jo ennen kuorintaa tukinlajittelusta sivuun otetut raakkitukit.

Sivutuotteiden käsittely on osa sahausprosessia, ja samaan tapaan kuin sahauksessa käytettäviin koneisiin, myös sivutuotteiden käsittelyssä käytettäviin kuljettimiin ja seuloihin investoidaan säännöllisesti.

– Sivutuotteisiin liittyen Koskella uusittiin viimeksi alasahan kuljettimia ja Porissa seula, tuotantojohtaja muistelee.

Virtanen toteaa, että vaikka tukista pyritään saamaan aina maksimaalinen määrä laadukasta sahatavaraa, on sahauksen yhteydessä syntyvän hakkeen laadulla myös merkitystä.

– Hakkeen palakoko vaikuttaa muun muassa hakkeen kosteuspitoisuuteen ja irtotiheyteen, joiden on oltava asiakkaan kannalta oikeanlaista. Siihen voidaan vaikuttaa terillä ja niiden pyörimisnopeuksilla.

Arvokkaita tuotteita eri käyttökohteisiin

Westaksen kaksi sahaa tuottavat vuosittain noin 480 000 m³ kuusi- ja mäntysahatavaraa, jonka valmistukseen se hankkii noin 1,3 miljoonaa m³ puuta. Sahakohtaiset sivutuotemäärät ovat siis merkittäviä.

– Päivittäin kummaltakin sahalta syntyy noin 8,5 rekkakuormallista haketta, 5 purua ja 2,5 kuorta, laskeskelee bioenergiapäällikkö Vahtera.

Sahahake hyödynnetään pääosin sellu- ja paperiteollisuuden raaka-aineena. Puru päätyy polttoon.

– Nyt, kun energiamarkkina on murroksessa, sahahaketta käytetään sydäntalvella myös energiantuotantoon, Vahtera tarkentaa.

Pitkään vallalla ollut ajatus, että sahauksen sivutuotteet ovat prosessissa syntyviä arvottomia jätteitä, on jo kauan sitten vanhentunut. Muutaman vuosikymmenen ajan Westaksen, kuten muidenkin sahojen, kannalta sivutuotteissa on ollut kyse merkittävästä osasta liiketoimintaa. Ilman sivutuotteiden järkevää hyödyntämistä sahateollisuus ei pystyisi toimimaan.

– Sahausprosessissa ei synny jätettä, vaan tuotteita, joilla kaikilla on arvo ja käyttötarkoitus ja jotka parantavat sekä metsänomistajan että sahan saamaa raaka-aineen tuottoa.

Bioenergiapäällikkö muistuttaa, että sivutuoteasiakkaiden liiketoiminta on suunniteltu varta vasten sahalta saatavan raaka-aineen varaan. Monien energia-asiakkaiden kattilat on rakennettu juuri puupolttoaineen käyttöön, samoin sellu- ja paperitehtaat ovat riippuvaisia sahahakkeesta. Sivutuotteiden myynnillä on myös työllistävä vaikutus. Westaksen sivutuotteita kuljettaa tälläkin hetkellä reilu puolenkymmentä hakeautoa, jotka ovat ajossa kellon ympäri viikon jokaisena päivänä.

Nykyisten käyttökohteiden ohella sivutuotteille haetaan jatkuvasti uusia hyödyntämismahdollisuuksia ja niiden ympärillä on käynnissä useita lupaavia tuotekehitysprojekteja.

– Sivutuotteiden jalostusarvoa pyritään tulevaisuudessa nostamaan ja käyttöä monipuolistamaan. Westas on olennainen osa useampaakin tällaista hanketta oikeanlaisen raaka-aineen toimittajana.