Ruotsissa alettiin jo 1940-luvulla etsiä puita, joilla oli haluttuja ominaisuuksia, kuten suora runko ja kapea, suorakulmainen oksasto. Nämä olivat ensimmäisiä ns. pluspuita. Valinta perustui pitkälti puiden ulkonäköön – niiden fenotyyppiin. Valitut pluspuut – yhteensä 6 000 mäntyä ja 6 000 kuusta – muodostivat perustan jalostusohjelmalle, johon Svenska Skogsplantorin taimituotanto tänäänkin pohjimmiltaan nojautuu.

Geneettinen testaus

Jotta geneettinen arvo pystytään erottamaan ympäristön vaikutuksista ja valitsemaan oikeat puut eri kasvuolosuhteisiin, pluspuiden jälkeläisiä testataan viidessä eri ympäristössä. Tutkimuksen aikana seurataan taimien selviytymistä ja mahdollisia vaurioita. 10-15 vuoden kuluttua puut ovat riittävän suuria niiden kasvun ja laadun mittaamiseksi.

Valinta

Metsäpalstalla testauksen jälkeen määritellään puiden jalostusarvo. Parhaat puut valitaan edelleen jalostettaviksi tai aloitetaan massalisäys. Massalisäyksen yleisin menetelmä on siemenviljelmät. Puun eri ominaisuuksille annetaan eri painoarvoja valinnassa. Erityisesti nopeakasvuisuutta arvostetaan. Pohjoisemmilla alueilla kiinnitetään erityistä huomiota taimien eloonjäämiseen haasteellisissa kasvuolosuhteissa. Myös taimien vauriokestävyyttä, oksaston laatua ja puumateriaalin tiheyttä tarkastellaan.

Risteytys ja uudet sukupolvet

Parhaat puut risteytetään keskenään. Halutun geneettisen tuloksen siirtymistä ja pysyvyyttä uusissa sukupolvissa seurataan jälleen uusissa kenttätutkimuksissa.

Kasvatus

Valitut puut voidaan istuttaa tai niitä voidaan lisätä pistokkaista taimitarhoissa. Jalostetut siemenet kerätään ja käytetään taimitarhoissa tai suoraan metsäistutuksissa. Jalostettua kantaa voidaan jakaa myös pistokkaiksi tai kloonata somaattisen embryogeneesin avulla.

Jatkuva jalostus

Jokainen uusi jalostusjakso parantaa kasvunopeutta ja puiden laatua. Nykyisin jalostetut puut kasvavat 10-20% paremmin kuin metsikköpuut. Jo tänään on saatavissa rajoitettu määrä taimia, jotka tarjoavat jopa 25% paremman kasvun verrattuna metsikkötaimiin. Svenska Skogsplantor toimittaa jalostettuja kantoja Suomeen, joten myös suomalaisten metsänomistajien on mahdollista parantaa metsiensä tuottavuutta lähes neljänneksellä.

Jalostuksessa suositaan puita, jotka selviävät hyvin monenlaisissa ilmasto- ja maaperäolosuhteissa.

Yli miljoona puuta jatkuvassa seurannassa

Ruotsissa seurataan yli miljoonaa toimitettua tainta noin tuhannessa eri kenttäkokeessa. Näin on kyetty osoittamaan, että erot puiden pituuskasvussa nuorena vastaavat hyvin koko kasvun aikana saavutettavaa volyymihyötyä.

Testejä tehdään säännöllisesti, jotta saadaan tarkka kuva mahdollisista taimivaurioista ja eloonjäämisasteesta. Jalostuksessa suositaan puita, jotka selviävät hyvin monenlaisissa ilmasto- ja maaperäolosuhteissa. Sellaisia, jotka kestävät myös mahdolliset muutokset ilmastossa ja ravinteiden saannissa.

Jalostusyhteistyö Ruotsin ja Suomen välillä

Ruotsalainen metsätalouden tutkimuslaitos Skogsforsk ja suomalainen Luke ovat jo pitkään tehneet yhteistyötä jalostustyön edistämiseksi. Vuosien varrella on jaettu geneettistä perimää maiden välillä, ja tällä hetkellä testataan suomalaisia klooneja Ruotsissa ja vastaavasti ruotsalaisia klooneja Suomessa. Käynnissä on myös Plantval-hanke, jonka tavoitteena luoda yhteiset kriteerit jalostettujen siementen ja taimien valinnalle. Hanke määrittelee käyttösuositukset suomalaisille siemenviljelmille Ruotsissa ja ruotsalaisille viljelmille Suomessa. Männyn kasvatusta koskevat suositukset valmistuvat pian ja myös työ kuusen jalostuskriteerien määrittelemiseksi on aloitettu.

www.svenskaskogsplantor.se/fi
www.skogforsk.se