Järeillä koneilla jyrätty kasvatusmetsä, tai lähes ”alkuräjähdyksen” jälkeiseen tilaan jätetty hakkuuaukko eivät luo uskottavaa kuvaa suomalaisen metsänhoidon korkeasta laadusta.

Janne Laviranta raivaa hissukseen pusikoituneita taimikoita ja nauttii myös hiljaisista tuokioista omassa metsässään. Metsään.fi-palvelusta selviävät kiireellisimmät metsänhoitokohteet.

Seppo Knuuttila on tehnyt puun ja energiapuunkuljetusta, metsurintöitä, aurausta ja kantojyrsintää vuodesta 2005 lähtien. Knuuttilan työvälineenä toimii tehokas yhdistelmä: Valtra 214 Versu -traktori, KESLA 144HD-metsäperävaunu ja KESLA 316T-kuormain.

Metsävaratiedon hankinnan tavat ovat monipuolistuneet ja uusia menetelmiä kehitetään kovaa vauhtia.

Ajallaan tehty taimikonhoito näkyy metsänomistajan kukkarossa, sillä puunmyyntitulot voivat kasvaa hyvin hoidetun taimikon ansiosta jopa 50 prosenttia.

Elenia Lämmön energiatuotannon raaka-aine on vuosikymmenessä muuttunut fossiilisista pääasiassa puupohjaiseksi.

Metsä on muodostunut Tonterille mieleiseksi elementiksi, sillä hän on kasvanut ja leikkinyt lapsuutensa metsässä. Suuri osa vuodesta menee nykyisin harjoitellessa ja kisoissa, mutta vapaa-aikanaan mies tekee mielellään metsätöitä.

Hämeenlinna torjuu ilmastonmuutosta lisäämällä energiapuun käyttöä. Suuntaus hyödyttää myös alueen taloutta.

Energiapuun hyödyntäminen nopeuttaa metsän kasvua ja parantaa sen tuottoa. Ennen harvennus tiesi kuluja, nyt se tuo euroja.

Jokainen metsänomistaja voi huomioida riistan omassa metsässään. Riistametsänhoito on metsäkanalintuja suosivaa talousmetsien hoitoa, jonka tavoitteena on puuntuotanto. Riistametsänhoidossa pyritään parantamaan tai säilyttämään riistan elinympäristöjä. Menetelmät ovat helppoja ja metsänomistajalle vapaaehtoisia.