– Saatoin lastenhoidon ehdoilla käydä aamulla sahaamassa yhden tankillisen ennen kuin mies lähti töihin. Lasten ollessa mummolassa yökylässä ehdin tehdä ihan kokonaisen työpäivän ja sahata neljä tankillista, mistä tuli suunnilleen kuusi tuntia sahausaikaa. Jokaisen tankillisen välissä, kun tankkaa ja teroittaa sekä syö ja juo niin siinähän menee koko päivä, Kallinen kuvaa.

Tavoite toteutui. Kallinen aloitti projektinsa toukokuun alussa ja sata päivää tuli täyteen lokakuun lopussa. Raivattuja taimikoita kertyi 10,2 hehtaaria, istutettuja kuusia 500 kappaletta ja mätästettyä avohakkuualaa kolme hehtaaria. Raivaussahan teriä Kallinen kulutti loppuun 2 kappaletta ja kumisaappaitakin yhden parin. Kemera-tukea haettiin 1849 euroa.

Sadan taimikonhoitopäivän aikana Kallinen kertoo myös oppineensa uutta omista metsistään.

– Kuvittelin tuntevani omat palstani, mutta sieltähän löytyi kuitenkin kaikkea sellaista mitä en tiennyt siellä olevan. Linnunpesiä, raitoja, keloja ja tuulenpesiä, Kallinen kuvailee.

Myös tulevalle kesälle Kallinen suunnittelee vastaavaa projektia ainakin jossain muodossa. Taimia on jo tilattu 12 000 kappaletta.

Tärkeintä on aloittaminen

Saara Kallisen mielestä tärkeintä metsänhoitotöissä on ryhtyminen. Tavoite kannattaa laskea valmiiksi mutta huomioida se, että kohteet ovat erilaisia ja siksi ilman perusteellista koealamittausta on mahdotonta sanoa, kauanko jonkin kuvion sahaamiseen kuluu aikaa.

– Jos ensimmäisenä päivänä eläessäsi lähdet tekemään hehtaaria päivässä, niin et lähde toista kertaa, Kallinen naurahtaa.

Metsänhoidon aloittamista tukee maksuton Metsään.fi-palvelu, jonne kirjautumalla metsänomistaja muun muassa näkee hoito- ja hakkuuehdotukset ja tekee Kemera-rahoitushakemukset.

– Palveluun kannattaa kirjautua, se on helppoa vaikkapa verrattuna siihen, että pitäisi suunnata virka-aikaan johonkin Metsäkeskuksen toimistoon ja ruveta täyttämään paperilomakkeita. Metsään.fi-palvelu on ylivertaisen kätevä hakemusten tekemisessä, vinkkaa Kallinen.

Tärkeää metsään lähtiessä on myös muistaa kunnolliset eväät. Kuumalla säällä Kallinen varaa matkaan esimerkiksi avomaakurkkua, sillä siinä on nestettä ja vitamiineja. Kylmän sään aikaan mukaan taas lähtee ainakin kuumaa juomaa tai keittoa. Kallisen mukaan puolet huvista jää saamatta, jos ajattelee käyvänsä palstalla vain äkkiä ja lähtevänsä heti pois.

– Kunnon eväät ja reppujakkara parantavat viihtyvyyttä palstalla, Kallinen huomauttaa.

Raivaustyöt kannattaa Kallisen mukaan aloittaa kuvion takalaidasta. Valmiiksi raivattu maasto on hankalampaa kulkea kuin koskematon maasto. Tämän lisäksi myös varusteiden tulee olla kunnossa. Esimerkiksi kenkien tulee olla hyvät. Kallinen suosii turvakärkisiä kumisaappaita, joita käyttäessä ei tarvitse keskittyä siihen mihin astuu vaan siihen mitä tekee. Raivaussahan valinnassa Kallinen suosii tehoa.

– Pienemmät sahat ovat yleensä kevyempiä, mutta se vasta vihastuttaakin, jos siinä eivät tehot riitä tekemään sitä mitä pitäisi. Kilon lisäpaino on tässä suhteessa pienempi paha kuin tehottomuus, Kallinen vinkkaa.

Metsä kutsui Saaraa jo yläkoulussa

Saara Kalliselle metsä on kutsumus. Asia valkeni hänelle yläasteella, kun hän pohti mihin isona ryhtyisi.

– Yhdeksännellä luokalla koin ahaa-elämyksen, että haen metsätalousinsinööriksi. Sen jälkeen olen tehnyt sellaiset ratkaisut, että pääsin tavoitteeseeni ja valmistuin metsätalousinsinööriksi Mikkelin ammattikorkeakoulusta vuonna 2003, Kallinen kertoo.

Lasten on hyvä oppia, että raha kasvaa puussa

Helmikuun 2020 lopussa Kallinen aloitti metsäneuvojana Suomen metsäkeskuksessa Haapavedellä. Metsää hän omistaa yhdessä puolisonsa kanssa Kärsämäellä. Metsänsä he hoitavat pääosin itse, pois lukien tukkimetsien harvennukset ja pystykauppoina tehtävät päätehakkuut. Myös perheeseen kuuluvat pienet pojat ovat päässeet tutustumaan hakkuutyömaihin ja istuttamaan taimia.

– Lasten on hyvä oppia, että raha kasvaa puussa. Pojat oli tosi helppoa motivoida istuttamaan sanomalla, että nämä ovat teidän tulevia rahapuitanne, Kallinen naurahtaa.

Metsätilansa he pyrkivät saamaan tasaisesti tuottavaan kuntoon huolehtimalla, että kasvamassa on eri kasvuvaiheissa olevaa metsää. Tällöin on aina jotain hakattavaa eli tulonlähdettä tiedossa.

Metsässä asiat ovat paikoillaan

Metsä on Kalliselle luontainen ympäristö, josta hän hakee myös virkistystä. Metsänhoitotöiden lisäksi hän lumikenkäilee ja marjastaa.

– Metsässä asiat ovat aina paikoillaan, puissa on juuret maassa ja latvat kohti taivasta. Jos muuten on kaikki asiat solmussa ja hankalia, niin metsässä sitä ei huomaa, Kallinen kuvailee.

Metsänhoitotöiden hienous piilee Kallisen mukaan vuoden kierron tuomassa vaihtelevuudessa, jolloin työhön ei ehdi kyllästymään. Parasta on kuitenkin oman työn jäljen näkeminen.

– Kaikilla ihmisillähän on sellainen sisäänrakennettu tarve saada jotain näkyvää aikaiseksi. Toiset kutovat villasukkaa, toiset rakentavat kukkapenkkiä ja minä raivaan metsää, Kallinen kertoo.

Tutustu metsään.fi-palveluun verkossa