Harva on ehkä tullut ajatelleeksi, että puunkorjuun suunnittelu alkaa jo puukaupan kauppakirjaa laadittaessa. Kauppakirjaan merkitään korjattavat puutavaralajit ja hakkuussa käytettävät mitat sekä arviot puumääristä. Kauppakirjaan kirjataan myös metsänomistajan erityistoiveet. Samassa yhteydessä sovitaan korjataanko puut sulan maan aikana vai maan ollessa jäässä. Tarkemman ajankohdan päättää pääsääntöisesti korjuuyrittäjä kelien ja Stora Enson tehtaiden sen hetkisten puuntarpeiden mukaan.

Mitta- ja laatuvaatimukset tulevat tehtailta, mutta korjuutavan osalta metsänomistajalla on valinnanvaraa. Hän voi valita alaharvennuksen (yleisin harvennustapa), yläharvennuksen, siemenpuuhakkuun tai metsän eri-ikäisrakenteeseen tähtäävän hakkuun. Valittu hakkuutapa vaikuttaa korjuun suunnitteluun.

Puunkorjuuta ajatellen kauppakirja, luonnonhoitosopimus ja mahdolliset muut liitteet ovat tärkeitä asiakirjoja. Näiden asiakirjojen puunkorjuuta koskevat tiedot siirtyvät Stora Enson paikalliselle yhteistyökumppanille, Tähtiyrittäjälle. Tietojen pohjalta aloitetaan hakkuutöiden käytännön suunnittelu.

Metsänomistaja odottaa hakkuista hyvää tiliä

Stora Enso ottaa metsänomistajan toiveet huomioon aina niin hyvin kuin olosuhteet ja puun laatu kohteella vain mahdollistavat. Päätehakkuissa tavoitellaan aina mahdollisimman korkeaa tukkiprosenttia. Hyvillä päätehakkuilla tukkiprosentti voi olla jopa 90 prosenttia. Toisaalta välillä kohdalle osuu myös heikompia kohteita: paksu-, kuivaoksaisia männiköitä, joissa tukin huonon laadun takia tukkiprosentti jää paljon pienemmäksi.

Kuitupuun korjuussa ei jää korjaamatta mitään muuta kuin puun latvatupsu. Mänty- ja koivukuitu otetaan yleensä 6 sentin latvaläpimittaan ja kuusikuitu 7 senttiin.

Ennakkoraivaus on ensiharvennuksen edellytys

Kenties haastavimpia korjuukohteita ovat pieniläpimittaiset ensiharvennukset, joissa on lisäksi risukkoisuutta. Tällaisten ensiharvennusten tuotto on heikko niin metsänomistajalle kuin korjuuyrittäjällekin. Ensiharvennusten tuottavuus päätetään jo taimikkovaiheessa: oikea-aikaisesti tehty taimikonhoito antaa tuloja ensiharvennusvaiheessa.

Ensiharvennuksen korjuukulut korjattua puukuutiota kohden ovat keskimäärin 2,5 kertaa korkeammat kuin päätehakkuun. Ensiharvennuksen sujumisen takia näkyvyyttä ja työskentelyä haittaava alle 8-senttinen puusto pitää poistaa harvennettavien puiden läheltä. Paras ajankohta ennakkoraivaukselle on vuosi pari ennen hakkuuta.

Tähtiyrittäjä vastaa korjuun suunnittelusta

Puukaupat voidaan nykyisin solmia sähköisesti jopa metsässä käymättä, mutta korjuun suunnittelu vaatii maastokäynnin lähes poikkeuksetta. Stora Ensolla korjuun suunnittelua tekevät pääsääntöisesti korjuuyrittäjien toimihenkilöt. Näin he saavat seikkaperäistä tietoa kohteesta ja voivat ohjeistaa korjuuketjun kuljettajia paremmin. Yrittäjien mielestä korjuun suunnittelun siirto yrittäjien tehtäväksi on ollut tervetullut uudistus.

Kuitunauhat ovat edelleen osa puunkorjuun suunnittelua. Jokaisella värillä on oma viestinsä koneidenkuljettajille. Kohteita nauhoitetaan tarpeen mukaan ja näin varmistetaan että esimerkiksi suojelukohteet, joita ei näy kartalta, tulevat huomatuiksi korjuun yhteydessä. Arvokkaat luontokohteet, suojelualueet, muinaismuistot, vesistöjen suojakaistat, lähteet, riistatiheiköt ja muut hakkuussa huomioon otettavat tekijät saavat omat nauhansa tai karttamerkintänsä. Nauhoituksen hoitaa pääsääntöisesti Stora Enson Tähtiyrittäjä.

Yrittäjällä on vapaus suunnitella leimikoiden korjuujärjestys yrityksen kannalta parhaalla mahdollisella tavalla. Stora Ensolta tulee vain tieto mitä puuta milloinkin on oltava tien varressa autokuljetusta odottamassa.

Yhteinen metsäkäynti varmistaa tiedonkulun

Usein metsänomistajalla on metsästään vuosikymmenten tieto. Yhteisellä metsäkäynnillä tieto siirtyy suunnittelijan kautta puunkorjaajalle. Metsäkäynnin aikana voi paljastua työturvallisuuteen, luonnon monimuotoisuuteen, riistanhoitoon ym. liittyviä asioita jotka muutoin saattaisivat jäädä huomaamatta.

Aina huolellisiakaan ennakkosuunnitelmia ei kuitenkaan voi noudattaa. Luonto tekee joskus tepposet. Kuiva kesäkohde voi muuttua rankkasateella niin upottavaksi, että koneet on siirrettävä muualle.

Ajourien leveys keskusteluttaa hakkuujälkeen tutustuvia metsänomistajia. Korjuukoneen kuljettaja päättää yleensä urien paikan ja leveyden työn edistyessä. Uraleveys on 4-4,5 metriä ja väli 20 metriä. Ensiharvennuksilla ajourat näkyvät selvästi muita harvempina kohtina metsässä, mutta myöhemmissä harvennuksissa ne eivät enää juurikaan erotu metsän yleiskuvasta.

Se, mikä puunkorjuusta näkyy, ovat hakkuukoneen kuljettajan tekemät valinnat harvennuskohteilla. Tavanomaisissa harvennuksissa hänen työtään eivät ohjaa mahdollisimman suuret hakkuutulot, vaan tavoite saattaa metsä hyvään tuottokuntoon ja valita kasvamaan metsän parhaat puut.

Aloita elämäsi helpoin puukauppa: www.storaensometsa.fi/yhteystiedot