Luonnonvarakeskuksen viime vuonna julkaistussa tutkimuksessa verrattiin metsikkösiemenestä ja jalostetuista siemenviljelyssiemenistä alkunsa saaneita mäntykokeita. Vanhempien siemenviljelysten siemenillä kiertoajan keskituotokseen saatiin 12–13 prosentin lisäys. Uusimpien valiosiemenviljelysten siemenillä parannus oli parhaimmillaan noin 25 prosenttia. Keskituotos tarkoittaa puumäärää, jonka hehtaarin suuruinen metsikkö kiertoajan kuluessa keskimäärin vuosittain tuottaa.
Alueesta, kasvupaikasta ja uudistamismenetelmästä riippuen jalostuksen aiheuttama lisäkasvu on 1 – 2 m3:ä vuodessa eli vähintään rekkakuorman verran enemmän puuta kuin paikallisella siemenellä (kuva). Rahaksi muutettuna ja lisäkustannus huomioon ottaen tämä tarkoittaa kiertoaikana, 2%:n korkokantaa käytettäessä, noin 1.000 – 1.800 euron lisähyötyä metsänomistajalle hehtaaria kohden. Käytettäessä 3%:n laskentakorkoa lisähyöty on noin 500 – 1.100 euroa/ha. Jalostetun siemenen lisäkustannus on metsäkylvössä tyypillisesti 50 – 100 euroa hehtaaria kohden. Taimien hinnassa eroa ei käytännössä ole.
Keskituotoksen paranemisen syynä on – paremman kasvun lisäksi – kiertoajan lyheneminen. Jalostetut männiköt saavuttivat päätehakkuujäreyden 4–17 vuotta aiemmin kuin metsikkösiemenestä kasvaneet.
Jalostetut männiköt olivat tutkimuksen mukaan myös laadukkaampia kuin metsikkösiemenestä kasvaneet. Jalostettujen mäntyjen oksat olivat hennommat kuin vastaavan kokoisten metsikkösiemenestä kasvaneiden mäntyjen. Tukkipuun laadun paranemista ei ole otettu huomioon taloudellisissa arvioissa. Laadun vaikutus metsätalouden kannattavuuteen voi olla jopa samaa suuruusluokkaa kuin paremman keskituotoksen merkitys.
Tutkimustulokset osoittavat, että metsänuudistamisessa kannattaa käyttää jalostettua viljelyaineistoa. Metsänomistaja saa näin hyvin edullisesti ja helposti paljon hyötyä.
Tervetuloa tutustumaan Tapion siemenliiketoiminnan sivuille.
Voit myös ostaa siemenet helposti Tapion verkkokaupasta.
Hannu Niemelä
metsäpäällikkö
Tapio Silva Oy
Hyvä, rahan arvoinen vinkki ! Omat kylvöalat jalostetulla siemenellä on antaneet lupaavan alun terveelle taimikolle, taimet nyt on vielä lumirajan alapuolella.
Ps. Onko tutkitti tai tullut havaintoja miten hirville maistuu jalostetun alkuperän saanut taimi ?
Kyllähän hirvituhoja on tutkittu. Mitään havaittavaa eroa jalostettujen ja paikallisten siementen välillä ei ole. Muita eroja, joihin ihminenkin voi valinnoillaan vaikuttaa, sen sijaan on.
Hirvien talvilaidunalueet ovat suuri riski männylle yleisesti. Vahinko ja riski on suurin istutuksessa, merkittävä kylvössä ja luontaisessa uudistamisessakin, vaikka niissä särkymävaraa onkin enemmän. Eli jos mahdollista niin siellä kannattaa käyttää kuusta.
Hirvi syö väistämättä talviaikaan jonkin verran mäntyä. Jos lunta on paljon niin hirvi ei paljon liiku vaan syö kaiken mitä vastaan tulee. Olosuhteilla ja sattumalla on siis syöntiin suurin vaikutus.
Parhaiten hirvelle maistuvat hiukan heikentyneet, varjoon jääneet männyn taimet, jotka sulavat hirven vatsassa hiukan helpommin kuin täydessä valossa pihka-aineita kerryttäneet männyn versot. Taimikonhoito siis jonkin verran pienentää mäntyjen syöntiriskiä ja nopeuttaa riskialttiin vaiheen ohitusta metsän kasvatuksessa. Samaa tekee jalostettu, paremmin kasvava alkuperäkin, mutta sen hirvituhoja vähentävä vaikutus ei ole kovin suuri.