Parrua, joka tunnetaan myös nimellä pikkutukki, saadaan puun rungosta tukin jälkeisestä osasta latvaa kohti edettäessä. Molemmilla puulajeilla parrun latvaläpimitta alkaa 9,5 cm:stä, kuusella maksimilatvaläpimitta on 16 cm ja männyllä 15 cm. Yleensä tämän kokoiset puut päätyvät kuitupuuksi, mutta mekaanisena puunjalostajana Koskisen hyödyntää laadullisesti kelvolliset parrut omassa tuotannossaan.
– Koskisella ei ole käyttöä kuitupuulle, joten pyrimme minimoimaan sen osuuden ostamissamme leimikoissa. Sen sijaan, että sahaukseen kelpaava raaka-aine nostettaisiin kuitupinoon, katkomme sen parruksi ja kuljetamme Hirvensalmen sahallemme, selventää Koskisen puunhankinnan hankintaesimies Sami Paakkunainen.
Kuidun sijaan hiilivarastoksi
Hirvensalmen Kissakosken saha käyttää tuotantonsa raaka-aineena ainoastaan parrua, josta se valmistaa vuosittain noin 45 000 m3 sahatavaraa. Hieman yli puolet tästä määrästä on kuusta, vajaa puolet mäntyä. Vajaasärmäiset saheet menevät pääasiassa pakkaus- ja rakennusteollisuuden käyttöön esimerkiksi kuormalavoihin ja siltarakentamiseen, mutta sydäntavaran täyssärmäiset saheet ohjautuvat tukista tehdyn sahatavaran kaltaisesti muun muassa ovi-, ikkuna- ja puusepänteollisuuteen.
– Sydäntavaraa menee paljon esimerkiksi höylättäväksi ja lämpökäsittelyyn. Myös oma konsernimme jatkojalostaa parrusta saatavaa sahatavaraa. Lyhytikäisten paperituotteiden sijaan arvokas raaka-aine hyödynnetään siis pitkän elinkaaren tuotteissa, joihin puun sitoma hiili varastoituu vuosikausiksi, kertoo Kissakosken sahan johtaja Jani Nypelö.
Vaikka rungoille tehdään esilaadutus vielä ennen sahausta, valitaan sopivat parrut mahdollisimman tarkasti jo metsässä. Hylkääviä virheitä ovat poikaoksat, läpimitaltaan yli 4 cm:n oksat sekä yli 0,8 cm:n lenkous juoksumetrillä.
– Suurimman raakin etenkin männyssä aiheuttaa tyvilenkous, sillä se kertautuu nopeasti rungossa, Paakkunainen toteaa.
Metsänomistajan etu
Parrua saadaan erityisesti kakkosharvennuksilta, joilta jopa puolet kuitupinosta voi päätyä Kissakosken sahan teriin. Päätehakkuilla parrun määrä luonnollisesti putoaa, mutta aikaistetuilta päätehakkuilta tai sellaisista leimikoista, joissa kakkosharvennus on jäänyt tekemättä, kissaparrua kertyy runsaasti.
Paraikaa Mäntyharjulla harvennuksilla urakoiva Metsäkonetyö Salorannan Tomi Jumppanen vahvistaa, että mikäli parrua löytyy ja laatu riittää, sitä otetaan jokaisesta leimikosta.
– Työskentely on toki hieman hitaampaa, kun katkottavia lajikkeita on useampia.
Parrusta maksetaan useita euroja kuitupuuta parempaa kuutiohintaa
Parrusta maksetaan useita euroja kuitupuuta parempaa kuutiohintaa, mikä nostaa etenkin harvennuksilta saatavaa puukauppatuloa. Lähes poikkeuksetta kauppakirjalla onkin sovittu myös kissakuusiparrun tai kissamäntyparrun ottamisesta.
– Koskisen käyttää monipuolisesti rungon eri osia ja urakoitsijamme on koulutettu tämän mukaisesti. Haluamme aina maksimoida tukin saannon ja sen jälkeen katsomme, mitä muita tarvitsemiamme ja metsänomistajalle paremman tuoton takaavia puutavaralajeja olisi saatavilla, Paakkunainen päättää.
Mainos
Koskisen Oy on jämerästi liikkeellä myyjän maksimaalisen tuloksen saamiseksi leimikostaan. Mukava oli huomata, että urakoitsiat on koulutettu ja korjuuohjeet motolle mahdollistaa täysimääräisen rungon hyödyntämisen, nämä on rahan arvoisia lupauksia puukaupan onnistumiselle.
Lähtökohtaisesti Koskisen Oy ostossa on ylivoimainen ostoetu. Kun tukki- ja pikkutukit parruineen kerätään ladullisesti sopivaan käyttöön. Koneen automatiikka auttaa kuljettajaa tähän ja antaa mahdollisuuden toteuttaa täysimääräinen apteeraus myyjä ja ostajan hyväksi.