Sahan sivutuotteita, metsästä saatavia hakkuutähteitä sekä rankapuuksi nimitettäviä ylilahoja, pystykuivia ja tiettyjä lehtipuulajeja toimitetaan yhä enenevissä määrin voimalaitosten biopolttoaineeksi. Westas Groupin bioenergiayhtiö Westas Bioenergia korjaa metsäenergiaa emoyhtiön hakkuilta ja toimittaa sivutuotteita konsernin omilta sahoilta Etelä- ja Länsi-Suomen voimalaitoksille vuosittain noin 650 GWh:n edestä.

Ravinteet metsään, energia laitoksille

Kun metsä hakataan, tukki- ja kuitupuu kuljetetaan laitoksille ja rankapuu tien varteen odottamaan kuljetusta varastoterminaaleihin. Hakkuutähteet sen sijaan jätetään lepäämään hakkuualalle: kuivuessaan oksat ja latvukset pudottavat neulasensa, joiden mukana arvokkaat ravinteet palautuvat metsän maaperään.

Hakkuutähde puidaan pieniin kasoihin ja kuljetetaan myöhemmin tien varteen jatkamaan kuivumista ja odottamaan haketusta. Kaikkia oksia ei tässäkään vaiheessa viedä pois, vaan hakkuualalle jätetään tasaisesti noin 30 prosenttia tähteistä maan suojaksi ja ravinteikkuuden säilyttämiseksi.

Kun tien varressa kasalla kuivunut tähde viimein haketetaan auton kyytiin, ajetaan se suoraan voimalaitokselle.

– Koska metsätähteellä on hakekasassa itsesyttymisvaara, ei sitä voida hakettaa varastoon, selventää Westas Bioenergian asiantuntija Sanna Laine.

Polttoaineessa maksetaan sen energiasisällöstä, ei tonneista eikä tilavuudesta.

Voimalaitoksella polttoaineista otetaan näyte, josta analysoidaan erän kosteus. Saaduista näytteistä määritetään kuukausittaiset polttoainetoimittaja- ja polttoainejaekohtaiset lämpöarvot. Samaan tapaan kuin eri puutavaralajeilla, myös eri energialajeilla on omat hintansa. Korvaus maksetaan megawattituntiperusteisesti.

– Polttoaineessa maksetaan sen energiasisällöstä, ei tonneista eikä tilavuudesta. Siksi riittävä kuivumisaika on tärkeä, painottaa Laine.

Kosteuden ja lämpöarvojen lisäksi tarkkaillaan hakkeen laatua: sen palakokoa, puhtautta ja tuhkapitoisuutta. Korkea tuhkapitoisuus vaikuttaa heikentävästi polttoaineen energiasisältöön, eikä hakkeen seassa saisi olla rautaa, maa-ainesta tai muita epäpuhtauksia.

Ajoaikaa puolisen vuotta

Westas Bioenergia aloittaa hakkuutähteen ajon yleensä toukokuun alussa. Kesän kuluessa rankapuu ajetaan välivarastoihin ja talven sekä kevään aikana hakkuualalle puidut kasat teiden varsille. Se mitä lokakuuhun mennessä ei ehditä ajaa, jätetään lepäämään talven yli.

– Pisimmillään aika hakkuusta tienvarsikasojen poisajoon saattaa näin ollen olla lähes kaksi vuotta. Erikoishakkuita, kuten tonttihakkuita tai maankäytön muutoskohteita voidaan kiirehtiä.

Laine kertoo saavansa silloin tällöin soittoja, joissa hätäillään alalla yhä olevista tähdekasoista.

– Etenkin kosteammilla paikoilla alan olisi muokkauksen jälkeen hyvä antaa painua yhden talven verran ennen istutuksia, Laine muistuttaa.

Isompi ala, suurempi hyöty

Metsänomistajan kannalta hakkuutähteen myynti merkitsee sekä lisätuloa että apuja metsän uudistamiseen. Kun ylimääräiset latvukset ja oksat ajetaan pois, on maanmuokkaus ja istutustyö helpompaa niin kaivinkoneelle kuin jalan liikkuvalle istuttajallekin. Mitä isommasta alasta on kyse, sitä suurempi on hyöty.

– Isolta alalta saa luonnollisesti isomman tuoton. Iso hakkuuala näkyy myös laadullisesti, kun koneilla on enemmän tilaa työskennellä, Laine huomauttaa.

Puukauppaa suunniteltaessa Laine neuvoo metsänomistajia vertailemaan eri puun ostajien käyttämiä energiapuun hinnoittelutapoja.

– Westaksella on käytössä ainespuukohtainen hinnoittelu. Kuusitukille, -kuidulle ja laholle on omat kuutiokohtaiset hintansa kuten hakkuutähteellekin. Isossa puukaupassa energiapuun osuus voi muodostua yllättävänkin isoksi.

Tutustu Westas Bioenergiaan

Johanna Autio