Edellisessä jutussa kerrottiin juurikäävästä ja sen vakavuudesta metsiemme tuholaisena. Tällä kerralla kerromme, miten juurikääpää torjutaan. Tautia ei voida hävittää samalla tavalla kuin esimerkiksi hyönteiset hävitetään torjunta-aineruiskutuksilla, mutta oikeilla toimenpiteillä sen leviäminen terveisiin metsiin voidaan estää tehokkaasti.

Juurikäävän tartunta voidaan estää tekemällä kaikki hakkuut talvella tai käsittelemällä kantojen kaatopinnat torjunta-aineella kesäaikaisissa hakkuissa. Koska tautia ei voida hävittää kokonaan millään toimenpiteillä, olisi erittäin tärkeää suojella terveitä metsiköitä missä juurikääpää ei vielä esiinny. Taudin torjunta terveissä metsissä saattaa kuulostaa tuhlaamiselta, mutta se on ainoa tapa pitää puut terveinä ja säilyttää tukkipuun arvo. Siksi kantokäsittelystä suurin taloudellinen hyöty saadaankin juuri siellä missä tautia ei vielä esiinny.

Taudin riskialue kasvaa jatkuvasti

Lauhat talvet ovat aiheuttaneet sen, että tauti leviää odotettua nopeammin kohti pohjoista ja alueita, joissa sitä ei ole aikaisemmin esiintynyt. Perinteiset riskialueet sekä kuusen että männyn juurikäävälle ovat laajentuneet huomattavasti viimeisen 20 vuoden aikana. Männyn juurikääpä oli vielä pari vuosikymmentä sitten ainoastaan Kaakkois-Suomen vitsaus, nykyään tautia tavataan jopa Pohjanmaan rannikolla.

Juurikääpä saastuttaa uusia puita pääasiassa itiöiden avulla, jotka itävät laskeutuessaan tuoreelle kantopinnalle tai korjuuvaurioon. Sieni leviää sitten rihmaston avulla kannon tai puun sisään, edelleen juuriin ja niiden kautta läheisiin puihin. Juurikäävän itiöt leviävät ilmavirtauksien mukana jopa satoja kilometrejä. Tartunta tapahtuu ensimmäisinä vuorokausina puun kaadon jälkeen, mutta viikon kuluttua kaadosta ei tartuntaa enää tapahdu.

Juurikäävän torjunnan hyväksyttävät torjuntamenetelmät ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide.

Metsän hakkaaja vastaa torjunnasta

Laissa metsätuhojen torjunnasta sekä valtioneuvoston asetuksessa säädetään juurikäävän torjunnasta. Toimenpiteet on tehtävä havupuuvaltaisissa metsissä sekä kivennäis- että turvemaalla suoritettavan harvennus- ja uudistushakkuun yhteydessä juurikäävän leviämisen riskialueella toukokuun alun ja marraskuun lopun välisenä aikana. Juurikäävän torjunnan hyväksyttävät torjuntamenetelmät ovat kantokäsittely hyväksytyllä kasvinsuojeluaineella, puulajin vaihto lehtipuuksi uudistushakkuun jälkeen tai muu vaikutukseltaan vastaava toimenpide. Kantojen nosto ja kulotus eivät ole hyväksyttäviä torjuntamenetelmiä. Juurikäävän torjunnasta vastaa hakkuuoikeuden haltija. Pystykaupoissa se on yleensä puun ostaja ja hankintakaupoissa metsänomistaja.

Luonnonvarakeskuksen tutkijoiden suositus on jo pitkään ollut, että kasvukauden aikana torjunta on tehtävä kaikissa havupuuvaltaisissa harvennus- ja päätehakkuissa sekä kivennäis- että turvemailla koko Suomessa Lapin lääniä lukuunottamatta. Tällä hetkellä juurikääpää torjutaan vuosittain noin 100 000 hehtaarilla. Taudin nopean leviämisen pysäyttämiseksi torjuntamäärää tulisi kaksinkertaistaa 200 000 hehtaariin vuodessa.

Biologinen torjunta-aine Rotstop on markkinoiden tehokkain juurikäävän torjuntaan tarkoitettu valmiste.

Biologinen torjunta tehokkain

Markkinoilla on sekä biologinen valmiste että muutamia kemiallisia ureavalmisteita, joilla voit suojata metsääsi juurikääpätartunnalta. Biologinen torjunta-aine Rotstop on markkinoiden tehokkain juurikäävän torjuntaan tarkoitettu valmiste. Sen teho perustuu metsissämme luonnollisesti esiintyvään myrkyttömään harmaaorvakkasieneen. Rotstopilla käsitellyssä kannossa harmaaorvakka valtaa ensin tehokkaasti kannon pintaosan ja estää juurikäävän kasvun. Sieni valtaa vähitellen koko kannon kasvamalla puuaineksessa sen sisälle estäen näin juurikäävän kasvun.
Torjuntakäsittely tehdään hakkuun yhteydessä levittämällä torjunta-aine hakkuukoneessa olevan lisälaitteen avulla suoraan kannon kaatopinnalle. Käsittely toimii kuin rokote juurikääpää vastaan. Se ei paranna tautia, mutta estää tehokkaasti sen muodostumisen ja leviämisen. Se estää itiötartunnan kaatopinnalla, kasvaa kannon sisään ja estää taudin leviämisen puusta puuhun juuristoyhteyksien kautta.

Muista että huonosti tehty käsittely on pelkkä kustannus!

Torjunta tehtävä huolella

Torjunnan laadun valvonnasta (omavalvonta) on säädetty laissa. Puun korjaajan (puutavaran omistaja tai hakkuuoikeuden haltija) on tunnettava juurikäävän torjuntaan liittyvät velvollisuudet sekä nimettävä omavalvonnan vastuuhenkilö, joka huolehtii valvonnan toteuttamisesta.
Kantokäsittely on tehtävä siten, että kaikki läpimitaltaan yli 10 senttimetriä olevat havupuiden kannot käsitellään. Tavoite on, että kasvinsuojeluaine peittäisi koko kantopinnan, mutta kuitenkin vähintään 85 prosenttia kunkin käsiteltävän kannon pinnasta. Muista että huonosti tehty käsittely on pelkkä kustannus! Mikäli peittävyys on riittämätön, juurikääpä valtaa kannon ja leviää terveisiin puihin.

Tutustu tarkemmin juurikäävän biologiseen torjuntaan rotstop.fi.

Gunnar Salingre
Asiantuntija / Juurikäävän torjunta
Verdera Oy