Juurikääpä on metsissämme yleisesti esiintyvä lahottajasieni. Se iskeytyy sekä kuuseen että mäntyyn aiheuttaen kuusen rungon sisälle tyvilahoa. Männyn juurikääpä sairastuttaa tyvitervastautiin. Tämä sieni leviää pääasiassa itiöiden kautta, mutta myös puiden juuristojen kautta. Juurikääpä tulee metsänomistajalle varsin kalliiksi, ja se koskee myös Sinua!

Juurikääpä on tautina salakavala. Erityisesti kuusikossa juurikääpää on miltei mahdoton havaita ennen puiden kaatoa. Se on taloudellisesti metsiemme vakavin tauti aiheuttaen metsänomistajille yli 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot. Se vaikuttaa jo nyt jokaisen metsänomistajan kukkaroon Hangosta Ouluun ja riskialue kasvaa jatkuvasti, kun tauti leviää pohjoisemmaksi.

Juurikääpä aiheuttaa metsänomistajille yli 50 miljoonan euron vuotuiset tappiot.

Kuusen tyvilaho ja männyn tyvitervastauti

Tauti on kuusella krooninen; se kasvaa ja leviää puun sisällä vuosikymmeniä ilman selviä ulkoisia merkkejä. Kun tauti on kerran tartuttanut kuusikon, juurikääpä voi säilyä kannoissa vuosikymmeniä ja tartuttaa uuden puusukupolven kantojen ympärillä. Hyönteistuhojen kaltainen dramatiikka puuttuu tautikuvasta kokonaan! Vauriot paljastuvat vasta hakkuun yhteydessä pahana lahovikaisuutena ehkä vasta vuosien tai vuosikymmenten kuluttua. Ehkä juuri siksi meidän on niin vaikea ymmärtää taudin vakavuutta.

Männyllä tauti on huomattavasti selkeämpi kuin kuusella. Oireita on toki vaikea havaita männyltäkään, mutta taudinkuva poikkeaa selvästi kuusen tyvilahosta; mänty nimittäin kuivuu pystyyn muutamassa vuodessa tartunnasta. Tartunnan saaneen männyn juuret lahoavat samalla kun juuret ja rungon tyvi pihkoittuvat voimakkaasti. Puun veden saanti estyy ja se kuolee pystyyn tai kaatuu. Tauti eroaa myös kuusen tyvilahosta siinä, ettei sieni yleensä nouse tyveä ylemmäs runkoon. Tyvitervastautia tavataan kaiken ikäisissä männyissä.

Lämpimänä vuodenaikana tapahtuvat hakkuut ja puuston vaurioittaminen ovat suurimmat syyt lahovikaiseen metsikköön.

Tauti leviää kesähakkuissa

Juurikääpä alkoi levitä nopeasti metsissämme, kun teollisuuden raakapuun tarve kasvoi, ja siirryttiin ympärivuotisiin hakkuisiin. Lämpimänä vuodenaikana tapahtuvat hakkuut ja puuston vaurioittaminen ovat suurimmat syyt lahovikaiseen metsikköön eli kesäaikaan tapahtuvat korjuuvauriot vaikuttavat voimakkaasti taudin leviämiseen. Kesäaikaisten hakkuiden ja ilmaston lämpenemisen seurauksena onkin odotettavissa, että erityisesti kuusen lahovikaisuus lisääntyy entisestään ellei juurikääpää torjuta riittävässä laajuudessa.

Kun sieni on vallannut kannon, se alkaa kasvamaan kannon sisälle, ja siirtyy sen juuria pitkin lähellä kasvaviin kuusiin. Näin tauti leviää maan alla myös terveisiin puihin. Ongelman laajuutta kuvastaa myös se, että Etelä-Suomen kuusikoista lähes neljännes on jo juurikäävän vaurioittamia. Tämä tarkoittaa, että laho on olemassa ja tauti leviää myös juuristojen kautta terveisiin metsiin ellei sitä torjuta käsittelemällä kannot kaadon yhteydessä.

Ongelma on laaja – Etelä-Suomen kuusikoista lähes neljännes on jo juurikäävän vaurioittamia.

Tukkipuulle energiapuun hintalappu

Kuusella juurikääpä tuhoaa puun arvokkaimman osan. Se lahottaa kuusen tyven sydänpuuta jopa 6 metrin korkeudelle ja sen seurauksena tukin arvo romahtaa jopa kymmenesosaan. Vaikeasti lahonnut tyvi ei kelpaa edes kuitupuuksi vaan siirtyy edelleen vähäarvoiseksi energiapuuksi. Jos esimerkiksi kuusikon päätehakkuussa 20 prosenttia tukkipuista on tyvilahon tärveltämiä ja näistä osa päätyy kuitupuuksi ja osa energiapuuksi, menetät metsänomistajana jopa yli tuhat euroa hehtaarilta.

Usein laskelmat antavat todennäköisesti liian alhaisen arvion juurikääpätuhojen kustannuksista, koska seurannaistuhoja ei oteta mukaan laskelmiin. Tuulituhot, kirjanpainajat ja muut tuhohyönteiset lisäävät entisestään juurikäävän kustannuksia.

Seuraavassa jutussamme on asiaa juurikäävän torjunnasta. Jos haluat tutustua jo nyt tarkemmin juurikääpään ja sen torjuntaan, klikkaa www.rotstop.fi.

Gunnar Salingre
Asiantuntija / Juurikäävän torjunta
Verdera Oy