Fasaanitarhassa joukko siivekkäitä ottaa pikaisesti jalat alleen ja piipertää karkuun, kun ovi narahtaa auki. Isäntä Harri Salo kertoo, että hänellä on kasvatuksessa noin pari tuhatta fasaania. Pienimmät ovat vastakuoriutuneita, jotka raottelevat silmiään poikaskehissä lämpölamppujen alla. Toisessa aitauksessa isommat linnut ottavat jo pieniä pyrähdyksiä lentoon. Ulkoaitauksessa fasaanikukot oikovat koreita sulkiaan.

– Lintuja vapautetaan luontoon, kun ne tulevat lentokykyisiksi. Vuokraamme mökkejä metsästysseurueille, jotka käyvät sitten koirien kanssa harjoittelemassa ja fasaanimetsällä. Fasaanin metsästyskausi alkaa syyskuussa ja päättyy helmikuun lopussa, Salo kertoo.

Lestijärveläisen Salon työpäivät tuppaavat venyä pitkiksi. Fasaanien tarhauksen lisäksi isäntä pyörittää erä- ja luontomatkailuyritystä ja viljelee tilalla riistaruokintaan hernettä ja viljoja. Talvet kuluvat moottorisahan kanssa metsätöissä. Salo omistaa noin 400 hehtaaria metsää kotitilansa lähistöltä.

Metsä säilytetään monipuustoisena, eikä yritetäkään kasvattaa mitään yhtä puulajia

– Riista on metsänhoidossakin pääasia. Neljäkymmentä vuotta reilusti olemme käsitelleet metsiämme sitä ajatellen. Aluskasvillisuutta ei hakata ihan kokonaan, että jäisi riistalle suojaa. Metsä säilytetään monipuustoisena, eikä yritetäkään kasvattaa mitään yhtä puulajia, Salo kertoo.

Hänen metsissään liikkuukin monipuolisesti eri riistaeläimiä, kuten hirviä, metsäkanalintuja, kyyhkyjä ja jäniksiä sekä oman tilan fasaaneja. Salon mailla on nuolukiviä ja riistapeltoja, joilla hirvet käyvät ruokailemassa. Lähimaastossa on myös iso kosteikko sorsille, jonka Salo kaivoi isänsä kanssa kymmenisen vuotta takaperin.

– Moni kysyi, että meinaatko saada tuohon sorsia. Isä laski, että 77 tuntia kaivettiin omalla kaivinkoneella maata saarekkeisiin, joista tuli pesimäpaikkoja linnuille. Pikkuhiljaa sorsat lisääntyivät, kun veimme sinne ruokaa.

Metsät täytyy hoitaa ajallaan

Harri Salon ensimmäinen muisto metsätöistä on se, kun hän löi seitsemänvuotiaana itseään vesurilla polveen. Onnettomuus ei sammuttanut kiinnostusta puusavottaan. Yläkouluikäisenä Salo pyysi isältään raivaussahaa, että voisi tienata taskurahaa.

– Se käytiin ostamassa. Pari vuotta sahasin sillä ja sitten siirryin moottorisahaan. Aina kun tulin koulusta, kävin pari tuntia sahaamassa. 16-vuotiaana jäin sitten meidän tilalle töihin ja sillä tiellä olen edelleen, Salo kertoo.

Perheen metsät siirtyivät kokonaan Salon omistukseen sukupolvenvaihdoksessa vuonna 2009. Suurella metsäpinta-alalla on metsästysmatkailun lisäksi myös puhtaasti taloudellista merkitystä.

– Metsät täytyy hoitaa ajallaan. Kun maat jäätyvät, alan tehdä itse ensiharvennuksia ja jatkan sitä kevään kylvötöihin saakka. Seuraavat harvennukset ja päätehakkuut myyn pystykaupalla, hän kertoo.

Metsäkeskuksen Metsään.fi-palvelusta Salo katsoo tietoja oman metsän kasvupaikoista ja arvioita hakkuista kertyvistä puumääristä. Palvelusta hän tarkastaa myös ajankohtaiset hakkuu- ja hoitotyöehdotukset. Palvelusta voi katsoa myös riistametsänhoitoon sopivia metsiä, mutta ne Salolla ovatkin jo hyvin tiedossa.

– Metsään.fi-palvelussa on paljon käyttökelpoista tietoa. Varsinkin vasta-alkajille ja juuri metsää hankkineille metsänomistajille siellä on paljon hyvää asiaa, hän sanoo.

Metsätöissä saa rauhoittua

Salon metsissä risteilee kymmeniä kilometrejä piennartietä ja mönkijäreittiä, joita pitkin pääsee helposti metsänhoitotöihin. Isäntä kiertelee usein autolla katsomassa tiluksiaan.

Kun matkailusesonki on ohi, pääsen metsään rauhoittumaan

– Metsätyöt ovat mukavaa vastapainoa matkailutoiminnalle ja kiireisille syksyille. Kun matkailusesonki on ohi, pääsen metsään rauhoittumaan. Kuntokin pysyy hyvänä, kun saan talvet sahata puuta.

Lisää metsämaata Salo ei tällä hetkellä havittele. Osa metsästä saattaa mennä pian myös METSO-ohjelman kautta pysyvään suojeluun.
– Siellä on vanhaa metsää ja koskematonta nevaa. Alue on ollut 20 vuotta ympäristötukialueena ja suojeltuna, ja vanhimmat puut ovat arviolta 400 vuotta. Ei sinne henno ihan hevillä motoa laittaa.

Miten sinä otat luonnon huomioon metsäsi hoidossa?

Kirjaudu Metsään.fi-palveluun ja vastaa kyselyymme,
voit voittaa arvonnassa.