Sahatavara jaetaan karkeasti neljään eri laatuluokkaan. Aiemmin Suomessa kasvoi enemmän korkealle luonnostaan karsiutuneita mäntyjä sekä kuusia, joiden tyviosasta sai parhaan laadun lankkua ja lautaa. Nykyisin osin uudenlaisten harvennusmallien, osin ilmaston lämpenemisen seurauksena metsä kasvaa nopeammin, ja todelliset huippuleimikot ovat vähentyneet. Ammattimaisella uudistamisella sekä hoidolla metsänomistaja voi kuitenkin saada metsästään parhaan tuoton ja saha ensiluokkaista raaka-ainetta.

Uudista oikein, hoida suunnitelmallisesti

Laatuleimikon kasvatus lähtee liikkeelle oikeanlaisen, kullekin puu- ja maalajille parhaiten soveltuvan uudistustavan valinnasta. Karkeilla maalajeilla mänty kannattaa kylvää tai antaa siemenpuiden hoitaa kylvö, mutta hienompien maalajien sekä kuusen kohdalla uudistamismenetelmäksi valitaan istutus.

Järeyden ohella tukin hintaan vaikuttavat sen laatuominaisuudet

– Kylvämällä alalle saadaan enemmän taimia, joista valita tulevaisuuden tukkipuut. Samalla myös hirville ja myyrille jää enemmän valinnanvaraa, tokaisee Westas Groupin hankintaesimies Sami Tuomola.

Järeyden ohella tukin hintaan vaikuttavat sen laatuominaisuudet, kuten rungossa olevien oksien määrä sekä niiden koko. Myös oksien laadulla on suuri merkitys, sillä kuivat ja kuorioksat alentavat sahatavaran laatua selvästi enemmän kuin terveet oksat. Oksaisuuteen voidaan vaikuttaa harvennusten oikealla ajoituksella ja harvennustavalla.

– Ensimmäistä harvennusta ei kannata tehdä liian voimakkaana, jotta oksat säilyvät pienempinä ja karsiutuvat luonnollisesti. Laatuharvennusvaiheessa sen sijaan tulisi uskaltaa karsia isojakin puita, jotta suorille, vähäoksaisille ja laadukkaille rungoille jää optimaaliset olosuhteet kasvuun, Westas Groupin Tuomola ohjeistaa.

Monen tekijän summa

Mitä enemmän rungoista saadaan oksatonta tai mahdollisimman pienioksaista sahatavaraa, sitä enemmän se sahuria kiinnostaa. Tästä syystä lannoitusta ei tulisikaan suorittaa kuin vasta varttuneessa metsässä, jolloin kasvu suuntautuu pääasiassa hakkeeksi meneviin rungon pintoihin sekä sivulautoihin, eikä se vaikuta enää merkittävästi oksien kokoon.

– Liian nopeasti kasvaneen puun suuret lustot ja oksat vaikuttavat puun lujuuteen ja visuaalisuuteen. Nopea kasvu lisää puun elämistä kuivauksessa ja vaikuttaa heikentävästi myös mittatarkkuuteen, Tuomola toteaa.

Samoin lenkous ja mutkaisuus vaikuttavat sahatavaran laatuun ja sahauksen saantoon. Vinoon istutettu taimi, huono kasvuasento tai jonkin ulkoisen tekijän vuoksi vinoon vääntynyt runko pyrkii suoristamaan itseään ja muodostaa vinouden vastapainoksi myös lylyksi kutsuttavaa solukkoa.

– Vaikka lyly onkin tuoreena kovaa ja kestävää, heikentää se sahatavaran laatua.

Muita runkojen arvoa ja tukinsaantoa alentavia tekijöitä ovat laho sekä erilaiset hyönteisvauriot ja sienitaudit, jotka pystytään havaitsemaan usein jo metsäkäynnin yhteydessä. Runkojen sisäisiä vikoja, kuten huonosti toteutettua pystykarsintaa, halkeamia tai myrskyn aiheuttamia repeämiä solukoissa, on usein hankala havaita ennen sahausta. Riskin siitä, mitä tukin kuoren sisältä löytyy, kantaa kuitenkin saha, eikä se näy metsänomistajan tulossa.

Leimikon koon ja puuston laadun lisäksi puukauppatuloon vaikuttavat myös esimerkiksi metsäkuljetusmatka, kaukokuljetuksen pituus, metsäteiden kunto, korjuukelpoisuus ja palstan saavutettavuus sekä aiemmat asiakassuhteet.

– Puukaupassa on toki ensisijaisesti kyse myytävästä leimikosta, mutta pitkästä yhteistyöstä ja säännöllisestä kaupanteosta hyötyvät sekä puun myyjä että ostaja, summaa Westas Groupin Tuomola.

Johanna Autio

Anna kasvukauden jatkua Westas-Tukkitilillä