Metsän luonnollinen kehityskulku

Luonnollinen metsien kehitys tapahtuu Suomessa pääasiassa pienialaisten tai hieman suurempien häiriöiden kautta. Edes voimakkain metsäpalo ei tapa kaikkia yksilöitä. Häiriöiden vuoksi luonnossa puut ovat harvoin laajoilla alueilla saman ikäisiä. Pieniä ja suuria puita esiintyy usein lähekkäin. Suurempien puiden kuollessa syntyy pienemmille puille tilaa kehittyä.

Jatkuvan kasvatuksen metsänhoidossa hyödynnetään tuota luonnon normaalia kehityskaarta. Suurimpia puita poistetaan harventaen ja pienempää puustoa varoen. Männiköissä ja vanhoissa kuusivaltaisissa metsissä harvennus tehdään voimakkaampana, jotta luontaiset valopuut mänty ja koivu pääsevät uudistumaan. Taimet syntyvät luontaisesti puulajille soveltuvaan paikkaan. Poistettaessa suuri puu tai puuryhmä uudistuu syntynyt ala luontaisesti. Puulajeja esiintyy lähekkäin ja vain erikoistapauksessa metsä kehittyy yhden puulajin metsäksi.

Metsänhoidon kestävyys

Erirakenteinen, eri kokoisia ja eri puulajeja sisältävä metsä on erittäin vahva rakenne erilaisia häiriöitä vastaan. Luontainen uudistuminen vaatii tilaa ja valoa metsään. Tämä harvempi asento totuttaa puita esimerkiksi kestämään tuulta. Eri kokoiset puut myös rikkovat tuulta hyvin. Sieni- ja hyönteisvaurioita esiintyy kaikissa metsissä. Riippuen olosuhteista ja tarjolla olevasta ravinnon määrästä, kannat voivat suurentua ja aiheuttaa enemmän vaurioita. Monilajinen ja erikokoisista puista koostuva metsä ehkäisee yksittäisen kannan lisääntymistä, sillä leviäminen on haasteellisempaa kuin yhden puulajin tasakokoisessa metsässä. Vaikka jokin vauriotekijä lisääntyisikin, on ympärillä muita puulajeja hyödyntämässä vapautunutta tilaa.

Hoitamalla metsää ilman avohakkuuta ehkäistään myös vesistöjen kuormitusta ja hiilidioksidin vapautumista. Ojitus ja maanmuokkaus vapauttavat kiintoainesta sekä maaperään varastoitunutta hiiltä.

Jatkuvan kasvatuksen taloudesta

Metsän kehitys nykykriteerein ”kypsäksi” avohakattavaksi metsäksi vie Suomessa keskimäärin 80-90 vuotta. Sijoitettaessa 1000€ uudistamiseen on vaikutus 80 v korkoajalle 3% korolla laskettuna n. 11 000€. Jos vielä torjutaan heinää, perataan ja tehdään taimikonhoito, aiheutuu metsätalouteen helposti 20 000€ kulu kiertoajalle laskettuna. Toki tulojakin tulee, mutta ne ovat vasta n. 40-50 vuoden kuluttua. Oleellista on minimoida pitkän aikavälin kuluja, sillä puun hinta ei seuraa kustannusten nousua Suomessa. Hyödyntämällä luontaisesti syntyvää taimiainesta säästetään uudistamiskuluissa selvää rahaa. Puiden kasvaessa eri pituisina vähenee tarve taimikonhoidon tyyppiselle työlle, sillä eri kokoisina puut saavat valoa hyvin ja pääsevät kehittymään. Ennakkoraivauksia koneiden työtä varten toki tarvitaan, kun aika on.

Tärkeää on myös miettiä mitä puuta metsään jättää kasvamaan. Puun paras arvokasvu tapahtuu siirryttäessä kuidusta tukkipuuhun. Yläharventamalla saadaan tukkivoittoinen kertymä harvennukselta ja metsään jää parhaimman arvokasvuvaiheen puita yhä kasvamaan. Halvimmalla niin tukki kuin kuitupuukin tuodaan tienvarteen kaatamalla suurimpia puita. Tämä ei siis ole pois keneltäkään ja kaikki voittavat.

JaloMetsä -hoitosopimus tuo osaamisemme käyttöösi. Tutustu palveluihimme osoitteessa ostammepuuta.fi

Erno Lehto, toimitusjohtaja
Innofor Oy