Metsän uudistaminen lähtee liikkeelle kasvupaikan mukaisen puulajin ja istutustavan valinnasta. Taimet tilataan hyvissä ajoin ennen istutusta ja ne tulee istuttaa mahdollisimman pian niiden saavuttua paleltumien tai kuivumisen välttämiseksi. Ennen istutusta palstalle tehdään kohteen mukainen maanmuokkaus.

Menestyäkseen taimikko vaatii oikea-aikaisia hoitotoimia. Varhaisperkauksessa poistetaan kasvatettavan puuston kasvua häiritsevät huonolaatuiset taimet ja muiden puulajien taimet tai vesat valo- ja juuristokilpailun sekä tuhoriskin vähentämiseksi. Kun työ tehdään oikeaan aikaan, taimien laatu ja kasvukyky säilyvät ja työn kustannus pysyy alhaisena.

Taimikonharvennusvaiheessa poistetaan huonolaatuiset puut ja pyritään tilajärjestykseen, joka jättää kasvatettaville puille riittävästi kasvutilaa järeytymiseen. Taimikonhoidon tavoitteena on turvata parhaat mahdolliset kasvuedellytykset taimikon tiheyttä ja puulajisuhteita säätelemällä. Hoidolla vaikutetaan myös ensiharvennuksen ajoitukseen, voimakkuuteen sekä tuottoon.

Myyrä- ja hirvituhojen ohella taimikon suurimmat uhat liittyvät hoitamattomuuteen. Hoitamattomassa taimikossa lakoontunut heinä tai kilpailevat, ei-kasvatettavat puulajit hidastavat tai jopa estävät taimen kasvua ja altistavat sen nisäkäs- ja sienituhoille. Kasvun heikentyessä taimikon laatu kärsii ja sitä myöten tulevien hakkuiden kannattavuus.

Ensiharvennus harvennuksista tärkein

Ensiharvennuksen ja sitä myöden metsän ensituoton aika koittaa, kun puusto on 13–16 metrin pituista. Aikaa istutuksesta on tässä vaiheessa kulunut kasvupaikasta ja puulajista riippuen 15–30 vuotta. Ensiharvennuksen tavoitteena on kasvatettavan puuston järeytyminen ja säilyminen elinvoimaisena.

Ajoitus on kytköksissä myös taimikkovaiheen käsittelyyn: Mitä paremmin metsää on hoidettu uudistamis- ja taimikkovaiheessa, sitä myöhemmäksi ensiharvennusta voidaan siirtää ja sitä paremman tuoton metsä antaa. Hoitamattoman metsikön kunto on usein heikompi, hakkuu hankalampaa ja noin 50 prosenttia kalliimpaa, sillä alueelle on tehtävä ensin ennakkoraivaus, jotta päästään tekemään ensiharvennusta.

Vaikka ensiharvennus on metsänhoidollisesti tärkein harvennushakkuu, sen taloudellinen merkitys jää vain noin 10 prosenttiin koko kiertoajan kantorahatulosta. Kertymä on yleensä kuitu- ja energiapuuta. Ensiharvennuksesta saatavat tuotot ovat pienet, mutta harvennus on ennen kaikkea satsaus tulevaisuuden tuottoihin.

Uusi metsä kasvuun välittömästi

Päätehakkuu on sadon korjausta. Männiköiden kiertoaika on noin 65–95 vuotta, kuusikoiden 60–80 vuotta kasvupaikasta, sijainnista ja tavoitteista riippuen. Taloudellisista syistä päätehakkuita ei ole järkevää lykätä, ja myös tuhoriskit kasvavat, mitä pidemmäksi kiertoaika venyy.

Uuden metsän istuttaminen tulee tehdä ripeästi päätehakkuun jälkeen, sillä jo viiden vuoden viivästys uudistamisessa johtaa kiertoajan pidentymiseen ja aiheuttaa istutuskuusikossa 3 prosentin korkokannalla 14 prosentin tulonmenetyksen. Metsän uudistaminen on koko kierron suurin kustannuserä, mutta mikäli siihen ei panosteta, ei tuottavaa metsääkään synny.

Varhaisperkaus ja taimikonhoito ovat niin ikään kustannuseriä, mutta niillä on suuri merkitys metsänhoidollisen tilan kannalta. Kustannukset saadaan yleensä katettua ensiharvennusvaiheessa järeämmän puuston ja sen myötä isomman hakkuutulon avulla. Vaikka ensiharvennuksesta ei saataisikaan varsinaista voittoa, vaikuttaa sen ajoitus ja toteutus kuitenkin merkittävästi koko kiertoajan tuottoon. Tukkipuun tuotos on aina korkeampi ja kiertoaika lyhyempi, kun taimikonhoidot tehdään asianmukaisesti.

Luonnonvarakeskuksen erikoistutkija Saija Huuskosen tekemien laskelmien mukaan hoidettu metsä tuottaa koko kierron aikana liki 70 prosenttia enemmän tukkipuuta kuin hoitamaton. Hoitamattomassa metsässä järeydeltään tukkikokoisten puiden tukkiosuus jää pienemmäksi, koska puiden laatuvalinta on taimikonhoidossa jäänyt tekemättä.

Vaikka hoitamattoman metsän kokonaistuotos on hoidettua hieman suurempi, on siitä suuri osa kuitua, ja hukkapuun sekä luonnonpoistuman määrä on niinikään suurempi. Tukin määrä hehtaarilla jää esimerkkilaskelmassa yli sata kuutiota hoidettua metsää heikommaksi. Tämä tarkoittaa jopa 33 prosenttia parempaa euromääräistä tuottoa hoidetun metsän omistajalle.

Asiantuntijoina Luonnonvarakeskuksen tutkija Marja-Leena Päätalo sekä erikoistutkija Saija Huuskonen

Metsänhoidon kulmakivet, puukaupan aakkoset ja alueesi asiantuntijat löydät Westas Groupista.