Luonnonlaitumet tulivat minulle tutuiksi lapsuudessa. Pohjoissavolaisessa mummolassa lehmien ja hevosen haka sijaitsi paikassa, joka ei soveltunut peltoviljelyyn kallioisen maan takia. Tilanpidon loputtua 1990-luvulla alueelle istutettiin taimet ja nyt siellä kasvaa vankka rauduskoivikko. Ukkini oli niittänyt viikatteella suvun maita Limingan niityillä, hänelle mukavin työvaihe oli viikatteen teroitus liipalla. Nyt alue on viljapeltona.

Luonnonlaitumet ovat vähentyneet paljon. Perinnebiotoopeiksi kutsutut kedot, niityt ja metsälaitumet ovat nykyään Suomessa uhanalaisia. Luonnonlaitumien hoitona on niitto ja laidunnus. Puustoa ja pensaikkoa voidaan harventaa. Alueita ei saa kuitenkaan lannoittaa, muokata tai kylvää nurmelle.

Moni karja- ja lammastila on erikoistunut tuottamaan luonnonlaiduntuotteita. Laiduntavana karjana on Charolais, Hereford, Galloway, Angus, HIghland cattle, kyytöt tai itäsuomenkarja. Lammaskatraassa on puolestaan kainuunharmaksia, suomenlampaita tai ahvenanmaanlampaita. 

Naudat ja lampaat sopivat erinomaisesti luonnonlaitumille laiduntamaan. Luonnonlaidunten heinä tuottaa ihmisille hyvää lihaa, vuotia ja lankaa. Laidunnuksen ansiosta hakamaat, niityt ja kedot säilyttävät uhanalaista luontoa ja maisema pysyy monipuolisena. 

Suomessa tarvitaan lisää hoidettuja luonnonlaidunmaita. Nykyisin on hoidossa noin 30 000 hehtaaria perinnebiotooppeja. Helmi-ohjelma tavoittelee hoidossa olevien perinnebiotooppien alaksi 52 000 hehtaaria vuoteen 2030 mennessä. Tavoite on siis varsin kunnianhimoinen.

Perinnebiotoopit tarvitsevat säännöllistä hoitoa, joka auttaa niissä elävää uhanalaista lajistoa. Erityisen paljon uhanalaisia lajeja on kasveissa ja hyönteisissä, kuten noidanlukot, ketokatkero, pikkuapollo, punakeltaverkkoperhonen ja monet pölyttäjähyönteiset.

Huonosti valmistellut päätökset aiheuttavat luonnonlaidunlihan tuottajille huolia. Esimerkiksi EU:n metsäkatoasetuksen mukaan naudanlihantuottajan tulee huolehtia siitä, että naudanlihan tuottaminen ei ole aiheuttanut metsäkatoa. 

Umpeenkasvanut perinnebiotooppi voitaisiin tulkita EU:n metsäkatoasetuksen mukaan metsäksi, jota metsäkatoasetuksen mukaan ei voitaisi raivata naudanlihan tuotantoa varten. Lokakuussa 2024 saadun suullisen tiedon mukaan metsäkatoasetuksen tulkintaan olisi tulossa väljennystä.

EU:n ennallistamisasetus hyväksyttiin elokuussa 2024. Sen tavoitteena on parantaa luonnon tilaa. Asetuksen toimeenpanoa varten laaditaan suunnitelma, johon on syytä määritellä riittävästi keinoja luonnonlaitumien säännöllisen hoidon ja hoidetun pinta-alan lisäämiseksi. Ympäristöministeriö on lähettänyt lokakuussa 2024 nimeämispyynnöt teemaryhmiin, joissa tullaan valmistemaan tulevan kahden vuoden aikana ehdotus kansalliseksi ennallistamissuunnitelmaksi.

Kuluttajat ovat tärkeä linkki luonnonlaidunten hoidossa. Me kuluttajat olemme osa ratkaisua turvaamassa hoidettujen luonnonlaitumien kasvavaa määrää. Ostamalla luonnonlaitumella kasvaneen eläimen lihaa, vuotia, villaa ja muita tuotteita varmistamme yrittäjille riittävää toimeentuloa ja myönteiset näkymät elinkeinolle tulevaisuuteen. 

Luonnonlaiduntuotteita voi ostaa helposti suoraan tuottajilta tai paikallisen REKO-lähiruokarenkaan kautta. Jokaisen yksittäisen ostoksen avulla ylläpidämme luonnon monimuotoisuutta, säilytämme kaunista maaseudun kulttuurimaisemaa ja vaalimme vuosisatojen pituista kulttuuriperintöä.

Kirjoittaja on Tapion metsäasiantuntija.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.