”Ovatko he menettäneet järkensä? ” aloitti metsänomistaja puhelun tammikuussa.
”Siis ketkä?” kysyin.
”No kaikki – poliitikot, media, tieteilijät – Rysselissä ja Suomessa”, vastasi metsänomistaja.
Puhelun alku kuvaa hyvin metsänomistajien tuntoja tällä hetkellä. Epäusko ilmassa oleviin väitteisiin ja vaatimuksiin on suurta.
Metsä herättää tunteita. Jokaisella on metsään oma suhteensa, joka määrittelee myös sen, miltä metsien käyttö tuntuu ja miten siihen reagoi. Näkökulma on usein ymmärrettävästi kapea. Kun mukaan liitetään vielä voimakas, ideologinen asioita avaimenreistä tarkasteleva ympäristövyörytys, lisääntyy hämmennys entisestään. Yhteiskunnan kiire tuntuu olevan niin suuri, ettei asioihin ehditä perehtyä. Tai kenties halu kommentoida asioita nopeasti nostaa esille ”sammakoita”. Monimutkaisiin metsäkysymyksiin tarjotaan liian yksinkertaisia ratkaisuja.
Meidän kaikkien on pystyttävä parempaan. Etujärjestöjen tulee nähdä kokonaisuudet, median tulee panostaa taustoitukseen, tutkijoiden on nähtävä laajasti ja päättäjien ymmärrettävä päätöstensä sekä esitystensä vaikutukset.
Radikaaleja esityksiä vaikkapa ilmastonmuutoksen hillitsemiseksi ajavat ovat oikealla asialla ja uskovat vahvasti viestiinsä. Kokonaisuuksien ymmärtäminen vaatii kuitenkin laajaa tietoa ja kykyä soveltaa sitä käytäntöön. Hurjia keskusteluita käydään monella rintamalla. Yksi kiivaimmista teemoista käsittelee ilmastonmuutosta, hiilinieluja, hakkuita sekä metsänhoitoa.
Tähän teemaan MTK esitteli rautalankamallinsa tammikuussa. Siitä löytyvät niin päättäjille kuin mediallekin ymmärrettävässä muodossa perustiedot. Ilmaston pelastamiseksi fossiilisista raaka-ainesta tulee päästä eroon. Hakkuiden vähentäminen ei ole perusteltua, sekä pääte- että harvennushakkuiden rajoittamisella olisi ilmastolle haittoja.
Hiilinieluja voidaan parantaa metsien kasvua kiihdyttämällä, samalla monimuotoisuuden tilaa parantaen. Metsänhoito tarjoaa tähän hyvät menetelmät, kunhan metsänhoidon laatu samalla varmistetaan. Rajoituksilla ei kannusteta metsänomistajaa parantamaan toimintaa. Mahdollisuuksia löytyy esimerkiksi markkinoilta. Hiilikauppa voi auttaa metsänomistajaa investoimaan lannoitukseen tai pidentämään kiertoaikaa, markkinarahoituksen avulla.
Edessä ovat tärkeät vaalit huhtikuussa. Metsäasioissa mielipiteet hakkuumäärissä eroavat merkittävästi. Tulevien päättäjien on pystyttävä entistä vahvemmin määrittämään Suomen kanta metsäasioihin: Linjaa on uskallettava sekä haluttava puolustaa. Ehdokkaita kannattaa vaatia vaalikentillä ajattelemaan metsiä laajasti. Tulevan eduskunnan aikana käydään myös EU vaalit. Uuden komission metsälinjan on muututtava, ilmastonmuutoksen vastainen taistelu ei kestä toista vastaavaa kautta.
Suomen on uskallettava olla ylpeä tekemästään monimuotoisuustyöstä. Käyttämämme keinot tepsivät ja niitä edelleen kehittämällä luontomme voi entistä paremmin. Metsänomistajien kannattaa seurata tarkasti millaista retoriikkaa luonnontilasta käytetään. Kuka kiittää metsänomistajia tehdystä työstä ja kannustaa jatkamaan. Kuka puolestaan tarjoaa raippaa ja uhkakuvia.
Palaan alun metsänomistajan puheluun. Kerroin metsänomistajalle, että kaikki eivät ole menettäneet järkeään. He uskovat asiaansa ja luultavasti toivovat olevansa oikeassa. Maalaisjärki ja käytännön kokemus kuitenkin puuttuu monelta. On houkuttelevaa istua Helsingissä vaatimassa jotain samaan aikaan, kun todelliset ilmasto- ja luontoteot tehdään päivittäin 600 000 suomalaisen metsässä.
Puhelu päättyi sanoihin: ”Kiitos, kyllä järki vielä voittaa.”
Kirjoittaja on MTK:n metsäjohtaja.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Historiassa on valitettavasti nähty, että järki ei aina voita. Jos hyvikset ovat hiljaa, pahoja asioita tapahtuu.