Opiskeluaikoina sain professori Erkki Lähteeltä mielenkiintoisen kesätyön selvittää koristejäkälän tuotantoa. Suomesta vietiin 1900-luvun alusta lähtien koristejäkälää saksankieliseen Eurooppaan, missä oli tapana peittää sukuhaudat koristejäkälällä talven ajaksi. Kaunis tapa hiipui kuitenkin 1980-luvulla.
Palleroporonjäkälä kasvaa laadukkaaksi koristejäkäläksi uudistuskypsän männikön alla. Koristejäkälän tuotantoa varten maanomistajat myöhensivät männiköidensä uudistushakkuita jopa vuosikymmenillä. Jäkäläkangas tuotti paremmin koristejäkälänä kuin puuntuotannossa. Tämän mahdollisti rikoslaki.
Rikoslain säännökset eivät koske maassa olevien kuivien risujen, maahan pudonneiden käpyjen ja pähkinöiden, luonnonvaraisten marjojen, sienten, kukkien tai muiden sellaisten luonnontuotteiden keräämistä toisen maalta. Muihin keruutuotteisiin tarvitaan maanomistajan lupa, joka puolestaan innosti maanomistajia investoimaan koristejäkälän tuotantoon.
Tuoreempaa näkökulmaa saimme juuri päättyneessä Eko-Arvo-hankkeessa, jossa selvitimme kuusenkerkän markkinoiden kasvattamista. Kuusenkerkän keruuseen tarvitaan rikoslain nojalla maanomistajan lupa ja siten tällä olisi kiinnostus investoida kerkkätuotantoon nuorissa kuusikoissa.
Tuloksemme mukaan tarvitaan tietoa markkinoista ja kuluttajien kiinnostuksesta erilaisia kuusenkerkkätuotteita kohtaan, jotta voitaisiin arvioida mahdollisia liikevaihdon kasvun mahdollisuuksia valtakunnallisesti.
Lainsäädäntö voi velvoittaa maksamaan erilaisia käyttökorvauksia metsänkäytöstä maanomistajalle. Vesilain nojalla vedenottamoalueisiin myönnetään pysyvä käyttöoikeus. Vuosikymmeniä kestäneelle Viinivaaran pohjavesihankkeelle saatiin aluehallintoviraston lupa viimein marraskuussa 2023.
Luvan saajan on maksettava kertakaikkiset korvaukset myönnetyistä käyttöoikeuksista ja aiheutuvista vahingoista maanomistajille. Viinivaaran alue on valtaosiltaan mäntyvaltaisia kankaita ja sen tärkein maankäyttömuoto on metsätalous.
Ulkoilulakiin sisältyy vastaavanlainen korvaus käyttöoikeudesta kuin vesilakiin. Korvaus suoritetaan maan käyttöoikeuden luovuttamisesta ulkoilureittiä varten sekä vahingosta tai haitasta, jota muutoin aiheutuu alueen omistajalle. Korvaus suoritetaan kertakaikkisena tai määräaikaisena. Korvausten suorittamisesta määrätään erillisessä ulkoilureittitoimituksessa, jonka kustannuksista vastaa ulkoilureitin pitäjä, eli yleensä kunta.
Vesilain ja ulkoilulain mukaisia korvaustilanteita on harvakseltaan, joten niistä syntyy valtakunnallisesti vähäinen rahavirta monipuolistamaan metsätalouden tulovirtaa.
Maankäyttö- ja rakennuslaki jättää maanomistajan toimeliaisuuden huoleksi mahdollisten korvausten hakemisen. Noissa laeissa on määrätty, että kunta tai valtio on velvollinen korvaamaan, jos metsää ei voida käyttää kohtuullista hyötyä tuottavalla tavalla.
Kun kunta kieltää tai rajoittaa maanomistajan hakkuita, joutuu maanomistaja hakemaan mahdollisia korvauksia. Tällöin hän voi pyytää Maanmittauslaitosta ryhtymään lunastuslain mukaiseen korvaustoimitukseen, jossa määritellään, kuinka suuren korvauksen kunta joutuu maanomistajalle maksamaan.
Suomessa on parituhatta oikeusvaikutteista ja voimassa olevaa yleiskaavaa. Laskelmaa ei liene tehty siitä, minkä verran yleiskaavat rajoittavat talous- ja muiden maankäyttömuotojen metsien hyödyntämistä ja mikä olisi kuntien laskennallinen korvausmäärä maanomistajille valtakunnallisesti.
KIRJOITTAJA TYÖSKENTELEE METSÄASIANTUNTIJANA TAPIOSSA.
Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.
Palleroporonjäkälä koristejäkälänä on mielenkiintoinen ja arvokas luonnontuote. Koristejäkälällä on hyvinkin tarkat kasvupaikka- ja kasvu ja lisääntymis vaatimukset, ja metsänkäsittelylyynkin on omat erikoispiirteet.
Koristejäkälän tuotanto on esim. Kainuussa työllistänyt osa-aikaisesti (n. 5 kk) 150- 200 henkeä, vielä 1990- luvun alussa vientitulot oli n. kahdeksan miljoonaa markkaa.
Mielestäni onkin tärkeää meidän metsäalalla työskentelevien huomata ja tietää koristejäkälän erikoisuus !
Helpoin tapa lisätä tuloja metsästä on hoitaa metsiä paremmin.
Kunnollinen ojitus, reilut istutusmättäät, oikea puulaji ja jalostustaimet, boorilannoitus entisillä maatalousalueilla tai tuhkalannoitus turvemaalla lisäävät kasvupotentiaalin jo kaksinkertaiseksi.
Kun hyvä kasvu vielä kohdistetaan taimesta asti parhaisiin valtapuihin reiluilla ja pitkät latvukset säilyttävillä harvennuksilla taimikosta alkaen, voidaan metsän tuotos nostaa helposti 3-kertaiseksi keskimääräiseen hutilointi tulokseen verrattuna.
Hyvän hoidon metsässä kiertoaika havupuustossa voidaan nostaa 100 vuoteen ja keskimääräinen tukkiprosentti hakkuissa noin 70:een, mikä tuottaa kalliimpaa tukkia yli kaksinkertaisesti tavismetsikköön verraten ja vuotta koden hyvin pienillä uudistuskuluilla.
Jos valtapuusto on terve ja suurilatvuksista, se kasvaa vielä 100 vuotiaana iloisesti ilman kuluja ja suurella tukkiprosentilla 8-10 m3/ha/v, jos viimeinen väljennys 200 r/ha tiheyteen on tehty ennen kuin liika tiheys on heikentänyt puita.
Nykylämmöillä ja jalostustaimilla suurissa mättäissä 100v kasvu/ha saadaan varovastikin arvioiden 1000 m3:iin ja tuotto nykyhinnoilla 75000 €:oon eli 750€/ha/v.