Vuoden vaihteessa silmiini sattui Kummeli-sarjan jaksoja parinkymmenen vuoden takaa. Niitä katsoessa viime vuoden metsätapahtumat alkoivat tuntua Kummelijengin käsikirjoittamilta. Veikkaan, että nämä Kummelin hokemat ovat monelle Metsälehdenkin lukijalle tuttuja.

Vuoden aikana käyty HCV-keskustelu tuntui tragikoomiselta. Metsänomistajien metsiin ilmestyi näitä FSC-luontokohteita, vaikka omistaja ei edes FSC:hen kuulunut. Kohteita löytyi tavallisista talousmetsistä, ja näitä kohteita kartoille pistäneille olisi sopinut hyvin Kummelin työnjohtajan kommentti: ”Poijjaat, ihan hyvin estetyt hakkuut, mutta ne suojelukohteet olivat kaksi kilometriä tuohon suuntaan.”

Tähän kun metsänomistaja koetti saada ääntään kuulumaan, niin kommentti hänelle tuntui lähinnä kuuluvan: ”Mitäs älämölöä täältä kuuluu?”

Kummelissa pyöri myös pääministerin kyselytunti. Kyselytunnille sopisi hyvin se, että Kuopioon suunniteltu maailman ympäristöystävällisin Finnpulpin sellutehdas kaatui. Kummelin pääministeri Jermu tuohon varmasti toteaisi: ”Oltiin tuolla Brysselissä, siinä meitä oli pari avustajaa ja Puolan pääministeri. Se puolalainen siinä sanoi, että ei sitä tehdasta kannata Suomeen rakentaa. Oikeassahan se oli, Puolassa on niin lunkia porukkaa että, siellä ei näissä ympäristö- ja kestävyysasioissa olla niin nöpönnuukaa. Ei sitä tarvi joka hakkuun jälkeen metsää istuttaa. Siksi voidaan antaa se sellutehdas ihan hyvin niille.”

”Oltiin jo pois lähdössä ja sitten Pena sen keksi ihan viime metreillä.

Poliitikkojen metsienhakkuukommentteja seuratessa tuli mieleen, että pääministeri Jermu varmaan toteaisi: ”Oltiin jo pois lähdössä ja sitten Pena sen keksi ihan viime metreillä. Sanotaan, että saa hakata tai sitten ei saa, hämätään vaan kaikkia.” Ja sen jälkeen avustaja tulee hätiin: ”Me nyt lähdetään hallituksen iltakouluun ja täydennetään sitten pääministerin kommentteja.”

Hiilinielukeskustelusta tulee kummasti mieleen myös Kummelin Meanwhile in Sweden -sketsi. Siinä koko Euroopan ollessa sodan runtelema Ruotsissa vain pelaillaan iloisesti yhdessä. Vastaavasti Suomelle, joka on hoitanut metsiä parhaalla tavalla maailmassa, haluttiin EU:sta asettaa ilmastosyistä metsien käytölle alhainen katto, jolloin hakkuut jäisivät hakkuumahdollisuuksia huomattavasti alhaisemmiksi. Tämä olisi jopa ilmaston kannalta turmiollista. Meanwhile in Sweden voidaan hakata lähestulkoon koko vuotuinen metsien kasvumäärä ilman pelkoa EU-sanktioista.

Sanktioiden asemasta suomalaisia metsänomistajia voisi Kummelin tyyliin kiittää: ”Kun metsiä hoidetaan, hoidetaan kunnolla. Metsänomistajat kuuluvat parhaaseen A-ryhmään – he laittavat sahan soimaan.”

Kummelissa seikkailivat Speedy ja Saku. Silloin yleensä kävi niin, että artisti maksaa. Viime vuonna sellumarkkina veti taas niin hyvin, että katkonnassa piti olla tosi tarkkana. Riskinä oli tukkipuun joutuminen kuitupuupinoon. Ehkä tokaisu ”artisti maksaa”, olisi sopinut hyvin kuvaamaan tappion kärsinyttä metsänomistajaa.

Ihan viimeisiä helmiä oli väkisin tehty kohu metsälakikohteiden tuhoutumisesta metsälain muutoksen myötä. Taisi olla näin väittäneillä niin kutsuttu Kummelin ”normipäivä”.

Oikeastaan Kummelishow jatkuu edelleen. Tämän hetken sää on kuin suoraan Kummelin säämiehen ennusteesta: ”karmea keli ja kaikkia v…..ttaa.” Ei ole talvikorjuukohteille asiaa.

Nyt meidän Suomessa on pakko petrata, muuten Kummelin valmentajaguru Aimo Nivaska voisi tähän todeta: ”Älkää nyt enää omiin tehkö, tai me ollaan hävitty tämä peli.”

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.