Metsänomistajien tuloista pääosa tulee tukin myynnistä. Käytännössä siis sahatavaran tuotannosta.

Miten koronaviruksen aiheuttama maailmanlaajuinen taantuma vaikuttaa suomalaisen metsäteollisuuden vientiin ja hintoihin?

Meille sahatavaran määrällisesti tärkein vientikohde on Egypti, jonka vientituloista pääosa tulee turismista ja öljystä. Molemmilla menee huonosti. Toisena on Kiina: siellä teollisuustuotanto hidastui hetkeksi voimakkaasti, nyt tilanne ilmeisesti paranee. Japanissa tilanne on pysynyt kohtuullisena. Britanniassa rakentaminen on ilmeisesti lähes pysähtynyt. Saudi-Arabiassa öljyn hinnan voimakas lasku vähentää rakentamista. Saksassa ja Ranskassa rakentaminen on vähentynyt voimakkaasti. Näin siis tärkeimmissä sahatavaran vientimaissamme.

Monissa Keski-Euroopan maissa myös sahatavaran tuotanto on pudonnut voimakkaasti, mutta todennäköisesti sahatavaran tuotanto elpyy siellä nopeammin kuin rakentaminen. Tilannetta pahentaa vielä hyönteistuhopuu, jota tulee markkinoille varmasti. Venäjän rupla on heikentynyt euroon verrattuna voimakkaasti, Ruotsin kruunu on myös heikentynyt, mutta vähemmän. Molemmat maat ovat keskeisiä kilpailijoitamme sahatavaran vientimarkkinoilla. Nyt heillä on kilpailu­etu valuutan heikennyttyä.

Vanerin osalta tilanne on aika lailla sama kuin sahatavaralla. Painopaperien osalta näen tilanteen synkkänä. Useimmissa maissa ihmiset ostavat lehdet kioskeista ja kaupoista. Suomalainen tapa, jossa Posti kuljettaa lehdet kotiin, on maailmalla harvinaisuus. Ymmärrettävästi kioskeista ja kaupoista ostetaan nyt lehtiä vähemmän. Koronan takia lehtien lukeminen netissä kasvaa nopeasti, samalla myös mainonta siirtyy nettiin. Muutos on pysyvä.

Painopaperien osalta näen tilanteen synkkänä.

Kartongeissa tilanne vaihtelee lajeittain. Taivekartongin, josta tehdään hienoja pakkauksia, kysyntä laskee hetkeksi, mutta palaa normaaliksi kohtuullisen nopeasti. Aaltopahvin kysyntä kasvaa vähän nettikaupan yleistyessä. Muutos jää pysyväksi, kun opimme ostamaan yhä enemmän tuotteita netistä. Nestepakkauskartonkien kysyntä pysyy ennallaan.

Pehmopaperien kysyntä kasvaa pysyvästi. Muutos ei ole iso, mutta kuitenkin myönteinen. Paperisista nenäliinoista tulee oikeasti kertakäyttöisiä ja kankaista tehdyt nenäliinat häviävät. Samalla häviävät ravintoloiden bakteereja ja viruksia levittävät käsienkuivaimet. Oletettavasti myös tiskirättejä korvataan paperilla, tiskirätit ovat inhottavia bakteeripesiä. Ihmiset haluavat turvata omaa ja läheistensä terveyttä.

Selluloosa on paperien ja kartonkien välituote. Sen kysyntä on metsäomistajalle tärkeä. Ei pelkästään kuitupuuna, vaan myös siksi, että noin 35 prosenttia tukista päätyy sahauksen jälkeen sivutuotteena kemiallisen metsäteollisuuden käyttöön. Selluloosan kysyntä ehti jo parantua ennen koronakriisiä, mutta nyt sekin todennäköisesti notkahtaa hetkeksi.

Suomessa valmistetaan myös liukosellua, josta tehdään viskoosia ja viskoosista vaatteita. Viskoosin suurin tuottaja on Kiina, tilapäisesti liukosellun kysyntä on varmaankin vähentynyt.

En ole puumarkkinatieteilijä, mutta työni takia joudun pohtimaan metsäteollisuuden markkinoita. Edelliset ovat omia arvioitani ja eri sektoreiden asiantuntijat ovat niissä fiksumpia. Olen siis saattanut päätellä jotain väärin.

Metsänomistajana odotan tukin hinnan laskevan ja uuden hintatason säilyvän harmittavan pitkään. Kuitupuun hinta kestää paremmin, kysyntä kohdistuu nyt kuitupuuhun.

Julkaistu Metsälehti Makasiinissa 3/2020

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.