Mikä metsässä puhuttaa juuri nyt? Kuukausittain ilmestyvässä Metsälehden uutiskirjeessä perehdymme metsäalan kuumimpiin puheenaiheisiin. Kun tilaat Metsälehden uutiskirjeen, annat samalla luvan Metsälehdelle lähettää sinulle muita metsään liittyviä viestejä. Voit muuttaa suostumustasi milloin tahansa.
Sähkökattiloistakin tulee kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka niitä mainostetaan täysin päästöttömäksi. Käytön aikana niissä kehittyy vetykaasua joka puhalletaan taivaan tuuliin typpikaasun avulla. Vetyhän on melko voimakas kasvihuonekaasu, tosin häviää nopeammin ilmakehästä kuin hiilidioksidi
”..Ensimmäiseksi voisi tietysti kysyä, miksi tuulipuistot piti rakentaa kauas metsäseuduille. Entäpä, jos olisi rakennettu ekologisten merituulivoimaloiden ketju etelärannikolle ja lounaissaaristoon…”
Ihmettelin tätä toilausten toilausta vuosia sitten.
Mikon tekstejä on ilo lukea. Onneksi edes joku uskaltaa kertoa, ettei Keisarilla ole vaatteita.
Esille nostettuun ongelmaan olisi helppo ratkaisukin, jolla massiiviset siirtolinjat voitaisiin jättää rakentamatta ja maakunnatkin siitä hyötyisivät.
Pitäisi ottaa käyttöön samanlainen sähkön siirtohinnoittelu kuin Ruotsissa. Siellä sähkö on pohjoisesssa, jossa sähkö pääosin tuotetaan halvempaa ja etelässä taas kalliimpaa. Pelkästään hinnoittelulla saataisiin paljon sähkön kulutusta lisäävät investoinnit sinne, missä sähköä tuotetaankin, eikä tarvitsisi veronmaksajien rahoilla rakentaa ulkolaisille investoijille tällaisia siirtolinjoja.
Tuulivoimaloiden rakentaminen etelärannikolle on vaikeaa näiden etäisyyssäännösten vuoksi,Myös koska etelässä on enemmän ihmisiä (potentiaalisia äänestäjiä) myös vastustus,luontojärjestöjenkin,on voimakkaampaa.Tuulimyllyjen maisemahaitta ja meluhaitta kiusaavat tavallista ihmistäkin mutta sähkölinjan rakentaminen haittaa lähinnä maanomistajia mitä ei yleisessä mielipiteessä lasketa merkittäväksi haitaksi.Lunastuskokouksissa mukana olleena huomasin että Fingrid ja maanmittauslaitos hoitavat lunastusprosessit todella luistavasti,maanomistajat menettävät omaisuutensa pikkurahaa vastaan eikä sille voi mitään.Sahkölinjan rakentaminen eteläsuomeen on edullisempaa kuin tuulimyllyjen rakentaminen sinne…
Miksi ei rakenneta tuulivoimaa sinne, missä sähköä eniten kulutetaan? No, suurin yksittäisin kuluttaja on Raahen terästehdas ja siellä päin voimaloita on. Uudellamaalla kulutetaan toki paljon ja kirjoittaja olisi voinut kyllä etsiä helposti Uudemaanliiton selvityksen vuodelta 2023:
”Uudenmaan tuulisuusolosuhteet ovat tuulivoimalle suotuisat, mutta uusimpien analyysien perusteella esteitä etenkin suuremmille hankkeille on vielä paljon. Tämän vuosikymmenen ratkaisut kohti hiilineutraaliutta tulee etsiä muualta, kirjoittavat Kaarina Rautio ja Henri Jutila.
Uudellamaalla suurimmat esteet tuulivoima-alueiden rakentamiselle liittyvät puolustusvoimien tutkavalvontaan. Myös muut maakunnan ominaispiirteet − tiivis yhdyskuntarakenne, suuri väestömäärä, arvokkaat luontokohteet sekä muuttolintujen reitit erityisesti merialueilla − vaikeuttavat varsinkin isojen tuulivoimahankkeiden sijoittumista.
Kunnianhimoinen tavoitteemme on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä. Tuulivoima ei kuitenkaan tule olemaan osa tätä ratkaisua, muuten kuin muualle Suomeen rakentuvien tuotantoalueiden kautta. Siksi voimavarat kannattaa tällä hetkellä keskittää muiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen sekä riittävän energian siirtokapasiteetin varmistamiseen. ”
Luonto
Tämä aukko poikkeaa metsätalouden aukosta siten, että tämä on ”ikuinen” ja metsätalouden aukko uudistetaan. Silti vain jälkimmäistä kauhistellaan.
Sähkökattiloistakin tulee kasvihuonekaasupäästöjä, vaikka niitä mainostetaan täysin päästöttömäksi. Käytön aikana niissä kehittyy vetykaasua joka puhalletaan taivaan tuuliin typpikaasun avulla. Vetyhän on melko voimakas kasvihuonekaasu, tosin häviää nopeammin ilmakehästä kuin hiilidioksidi
”..Ensimmäiseksi voisi tietysti kysyä, miksi tuulipuistot piti rakentaa kauas metsäseuduille. Entäpä, jos olisi rakennettu ekologisten merituulivoimaloiden ketju etelärannikolle ja lounaissaaristoon…”
Ihmettelin tätä toilausten toilausta vuosia sitten.
Mikon tekstejä on ilo lukea. Onneksi edes joku uskaltaa kertoa, ettei Keisarilla ole vaatteita.
Esille nostettuun ongelmaan olisi helppo ratkaisukin, jolla massiiviset siirtolinjat voitaisiin jättää rakentamatta ja maakunnatkin siitä hyötyisivät.
Pitäisi ottaa käyttöön samanlainen sähkön siirtohinnoittelu kuin Ruotsissa. Siellä sähkö on pohjoisesssa, jossa sähkö pääosin tuotetaan halvempaa ja etelässä taas kalliimpaa. Pelkästään hinnoittelulla saataisiin paljon sähkön kulutusta lisäävät investoinnit sinne, missä sähköä tuotetaankin, eikä tarvitsisi veronmaksajien rahoilla rakentaa ulkolaisille investoijille tällaisia siirtolinjoja.
Tuulivoimaloiden rakentaminen etelärannikolle on vaikeaa näiden etäisyyssäännösten vuoksi,Myös koska etelässä on enemmän ihmisiä (potentiaalisia äänestäjiä) myös vastustus,luontojärjestöjenkin,on voimakkaampaa.Tuulimyllyjen maisemahaitta ja meluhaitta kiusaavat tavallista ihmistäkin mutta sähkölinjan rakentaminen haittaa lähinnä maanomistajia mitä ei yleisessä mielipiteessä lasketa merkittäväksi haitaksi.Lunastuskokouksissa mukana olleena huomasin että Fingrid ja maanmittauslaitos hoitavat lunastusprosessit todella luistavasti,maanomistajat menettävät omaisuutensa pikkurahaa vastaan eikä sille voi mitään.Sahkölinjan rakentaminen eteläsuomeen on edullisempaa kuin tuulimyllyjen rakentaminen sinne…
Miksi ei rakenneta tuulivoimaa sinne, missä sähköä eniten kulutetaan? No, suurin yksittäisin kuluttaja on Raahen terästehdas ja siellä päin voimaloita on. Uudellamaalla kulutetaan toki paljon ja kirjoittaja olisi voinut kyllä etsiä helposti Uudemaanliiton selvityksen vuodelta 2023:
”Uudenmaan tuulisuusolosuhteet ovat tuulivoimalle suotuisat, mutta uusimpien analyysien perusteella esteitä etenkin suuremmille hankkeille on vielä paljon. Tämän vuosikymmenen ratkaisut kohti hiilineutraaliutta tulee etsiä muualta, kirjoittavat Kaarina Rautio ja Henri Jutila.
Uudellamaalla suurimmat esteet tuulivoima-alueiden rakentamiselle liittyvät puolustusvoimien tutkavalvontaan. Myös muut maakunnan ominaispiirteet − tiivis yhdyskuntarakenne, suuri väestömäärä, arvokkaat luontokohteet sekä muuttolintujen reitit erityisesti merialueilla − vaikeuttavat varsinkin isojen tuulivoimahankkeiden sijoittumista.
Kunnianhimoinen tavoitteemme on olla hiilineutraali maakunta vuoteen 2030 mennessä. Tuulivoima ei kuitenkaan tule olemaan osa tätä ratkaisua, muuten kuin muualle Suomeen rakentuvien tuotantoalueiden kautta. Siksi voimavarat kannattaa tällä hetkellä keskittää muiden uusiutuvien energiamuotojen edistämiseen, energiatehokkuuden parantamiseen sekä riittävän energian siirtokapasiteetin varmistamiseen. ”
https://uudenmaanliitto.fi/tuulivoima-ei-ole-ratkaisu-uudenmaan-hiilineutraaliustavoitteisiin/