Pääkirjoitus | Luken hiililaskenta arveluttavalla pohjalla

Metsälehti siirsi pääuutisaukeamalleen Helsingin yliopiston suometsätieteen professorin Annamari Laurénin kolumnin, koska se sisältää uutisen. Laurén on alansa kiistaton auktoriteetti Suomessa. Hän toteaa kirjoituksessaan, että Luonnonvarakeskuksen (Luke) turvemaiden hiililaskentaan tekemä malli perustuu huonoon tutkimukseen eikä kelpaa oikeastaan mihinkään.

Laurénin arvio on järisyttävä ottaen huomioon, miten suuri osa Suomen maankäyttösektorin päästöistä syntyy Luken mukaan turvemailla. Luke väittää mallinsa perusteella Suomen metsien muuttuneen hiilinielusta päästölähteeksi.

Malli ei kuitenkaan huomioi turvemaiden päästöjen tärkeintä selittäjää: pohjaveden korkeutta. Luken mukaan mallissa pohjaveden taso huomioidaan siten, että puuston tiheys vaikuttaa veden haihduntaan. Juuri tuon ominaisuuden takia malli väittää hiilipäästöjen alati lisääntyvän metsien kasvaessa riippumatta siitä, mikä on pohjaveden korkeus.

Pohjaveden korkeuteen voidaan vaikuttaa ojasyvyyttä ja ojaväliä säätämällä. Mallista puuttuu kuitenkin tällainen ohjausvaikutus.

Laurénin mukaan Luken hydrologit pystyisivät arvioimaan pohjaveden tason, eikä siihen tarvita suuria määriä kalliita mittauksia. Jostakin syystä hydrologit eivät ole olleet mukana päästöjä laskevan mallin rakentamisessa. Tätä Laurén ihmettelee. 

Mallissa on useita muitakin vakavia puutteita, joita Laurén ruotii kolumnissaan.

Luonnonvarakeskus on tehnyt laskentamallinsa viranomaisasiantuntijan virkavastuulla. Viranomaisen välinpitämättömyys ja taitamattomuus eivät ole kuitenkaan rikoksia, kun toiminta ei ole tahallista. Tutkijat ovat tietoisia mallinsa puutteista.

Laurénin mielestä Luken nykyinen malli pitäisi räjäyttää. Suomen turvemaiden päästöjen selvittämiseksi olisi tehtävä kokonaan uudistettu laskenta.

On myös arveluttavaa, jos Luken nykyisen mallin kehittäjät saavat lisärahoitusta virheidensä peittelyyn. Tähän asti he ovat torjuneet ulkopuolisen kritiikin.

Uusi laskentamalli olisi syytä tehdä avoimesti laajalla asiantuntijaryhmällä. Malli pitäisi altistaa jatkuvalle tieteelliselle kritiikille ja tekniselle testaukselle.

 Metsälehden tammikuussa julkaisema uutinen ”Ruotsissa metsät sitovat hiiltä, Suomessa päästävät” on herättänyt myös maa- ja metsätalousmininisteriön. Se on pyytänyt Lukea selvittämään, mistä erot maiden välillä johtuvat.

Kirjoittaja on Metsälehden päätoimittaja.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.