Tavanomaisissa taimikoissa tarvitaan useimmiten varhaisperkaus ja harvennus, jonka jälkeen kasvatettavat kuuset, männyt tai koivut valtaavat täysin kasvupaikan. Kuusen-, männyn- ja koivuntaimikoiden hoitoa on tutkittu paljon. Eri puulajien sekataimikot ovat selvästi yleistymässä, mutta onko meillä paljoakaan oikeaa tutkimustietoa erilaisten sekapuutaimikoiden kasvatuksesta?

Pienaukoissa havupuiden kasvu on reunavaikutuksen vuoksi hyvin hidasta, joten esimerkiksi hieskoivut ja lepät ehtivät toistuvasti kasvamaan havupuiden ohitse. Vaikka pienaukkoja on alettu esittelemään yhtenä uudistamisen vaihtoehtona, en ole nähnyt tutkimuksia pienaukkojen normaalia suuremmasta taimikonhoitotarpeesta.

Jatkuvan kasvatuksen taimikonhoitotarve onkin sitten jatkuvaa. Kun jatkuvasti tavoitellaan uutta taimiainesta ja kun harvan puuston alla pyritään alikasvoksesta kasvattamaan uutta puusukupolvea, raivaussaha saa laulaa usein. Tämän hoitotarpeen tutkiminen on suurin piirtein kokonaan unohdettu. Onko koko jatkuvan kasvatuksen alue mentävä läpi raivaussahalla viiden vuoden välein vai riittääkö kymmenen vuoden välein?

Suomessa metsäntutkimus keskittyy mäntyyn, kuuseen ja vähän koivuunkin. Ilmaston lämmetessä suomalaisiin talousmetsien taimikoihin tulee uusia puulajeja. Mitkä puulajit ja mitkä alkuperät sopivat meille? Douglaskuusi? Hybridilehtikuusi?

Entä mihin tiheyteen istutan? Miten perkaan ja harvennan ei-tavanomaisten puulajien taimikot? Esimerkiksi Ruotsissa, Tanskassa ja Saksassa tutkitaan ja kokeillaan laajasti lämpimämmän ja kuivemman ilmaston vaihtoehtoja. Naapureilla tutkimusjuna kulkee, meillä ei vielä ole edes herätty asiaan. Muuttaako pidempi kasvukausi perinteistenkin puulajien taimikonhoitoa? Voidaanko kasvatettavien puiden määrää hehtaarilla lisätä? Miten tulisi huomioida kuumempia ja kuivempia kesiä taimikkoja harvennettaessa?

Hirvituhojen ehkäisyyn on jossain määrin tutkimus- ja kokemuspohjaista tietoa. Metsäkauriit lisääntyvät kuitenkin rajusti ja ovat tällä menolla paha riesa monissa kuusentaimikoissa jo lähivuosina, pahimmissa paikoissa jo nyt. Miten minun pitäisi hoitaa kuusentaimikoitani, etteivät kauriit söisi taimia?

Tutkittavaa riittää, mutta kokonaisuutena taimikon varhaisperkausta ja harvennusta on tutkittu paljon. Tiettyjä tutkimuspuutteita suurempana haasteena näen sen, että taimikoissa saataisiin tehtyä tutkimuksen ja kokemuksen perusteella tarpeelliseksi tiedetyt työt.

Metsänhoitaja Timo Salminen on taimiyhtiö Fin Forelian toimitusjohtaja. Hän on myös metsätalousyrittäjä.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.