Kumpaan kannattaisi sijoittaa, metsään vai rahastoihin? Kaltaiseni milleniaalit eivät ole enää pitkään aikaan uskoneet, että kukaan tulee maksamaan heille eläkettä. Niinpä kaikenlaiset sijoitukset ovat suosittu puheenaihe ikäisteni keskuudessa. Ei ole kauaakaan siitä, kun peistä taitettiin metsän ja rahaston paremmuudesta.

Sanotaan vaikka, että olisin vuonna 2017 ottanut 100 000 euroa lainaa pankista ja ostanut sillä metsää. Tämä ei ole kovin kaukana siitä, mitä todellisuudessa tapahtui.

Keskustelukumppanini mielestä olisi ollut selvästi kannattavampaa laittaa samat rahat rahastoon. Olisin edelleenkin ottanut 100 000 euroa lainaa, mutta sijoittanut ne esimerkiksi suosittuun rahastoon, joka on vuodesta 2017 tuottanut omistajilleen keskimäärin seitsemän prosenttia vuosittain. Nyt rahasto-osuuteni olisi jo reilusti yli 150 000 euron arvoinen. Samalla kasvu-uralla minulla olisi 25 vuoden päästä käsissäni noin puoli miljoonaa.

Valinta olisi selvä, jos minulla olisi tuo 100 000 euroa tilillä ilman, että joutuisin lainaamaan rahaa. Monet asiat ovat yksinkertaisia, jos sattuu olemaan valmiiksi varakas.

Tässä tapauksessa pankki myönsi lainan metsän ostoa varten. Lainan vakuutena oli ostettava metsätila ja jo olemassa oleva metsäomaisuus. Erilaisilla vakuuksilla lainan hinta ja ehdot olisivat ehkä olleet hyvin erilaiset.

Laina oli lyhytaikainen bullet-laina, ja tarkoituksena oli maksaa siitä pääosa pois kahden vuoden sisällä. Kun tila oli vaihtanut omistajaa, tehtiin puukaupat. Puukauppatuloilla kuitattiin kolme neljäsosaa lainasta, näin velkaa oli jäljellä noin neljännes alkuperäisestä summasta.

Jos metsää ajattelee lähinnä sijoituksena, vaaditaan kärsivällisyyttä.

Rahasto olisi tuottanut kahdessa vuodessa vasta viitisentoistatuhatta euroa. Sitä paitsi rahastossa merkittävä tekijä on korkoa korolle -ilmiö. Pitkäaikaisissa sijoituksissa kertyneet tuotot sijoitetaan takaisin rahastoon, jolloin nekin alkavat kasvaa korkoa. Laskurien näyttämä sijoitukseni moninkertaistuminen perustuu tähän.

Jos ottaisin sijoituksestani kaiken aikaa rahaa ulos velan maksua varten, summa kasvaisi huomattavasti hitaammin.

Sanotaan, että metsä kasvaa huonoinakin aikoina toisin kuin monet muut sijoitukset. Nollakorkojen aikana metsän ostaminen oli huomattavan suosittua, mutta nyt korkeat korot hidastavat monien intoa. Oma metsälainani ehti onneksi lyhentyä melko paljon ennen euribor-käyrien käännettä. Nyt maksellaan hiukan isompia kuukausieriä, kunnes seuraava hyvän metsänhoidon periaatteiden mukaan toteutettu hakkuu on mahdollinen.

Jos metsää ajattelee lähinnä sijoituksena, vaaditaan kärsivällisyyttä. Onneksi viime vuosina harvennetut kuviot ehtivät eläkeikääni mennessä päätehakkuukypsiksi.

Sijoittajan kolme tärkeintä sääntöä ovat hajauta, hajauta ja hajauta. Siksi metsän lisäksi omistan hiukan myös rahastoa ja osakkeita, joilla ei ole mitään tekemistä metsän kanssa.

Kannattaa kuitenkin muistaa vielä yksi sääntö: parhaita sijoituksia ovat ne, joiden luonteen ja toimintaperiaatteen itse ymmärtää hyvin.

Vastaus otsikon kysymykseen riippuu siis vastaajasta.

Kirjoittaja on metsänomistaja, joka aikoo tilaisuuden tullen ostaa vaatimattomaan salkkuunsa Olvia.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.