Kolumni | Marjojen ja sienten ystäville

”Luontokato ja ilmasto alkavat kiinnostaa, jos se vie marjat maasta ja sienet lautaselta”. Näin sanailee Timo SoiniHesarin pääkirjoitussivun kommentissaan neuvoksi siihen, kuinka ilmastonmuutoksesta kannattaa kommunikoida hänen kaltaisilleen.

 Tunnustan olevani marja- ja sieni-ihmisiä. Minulle Suomen metsät, suot ja vedet ovat tärkeintä luontoa maailmassa. Ilmastonmuutos on kiinnostanut ja huolettanut nuoruusvuosista lähtien. Parin viime vuoden aikana olen paininut ilmastohuolen kanssa enemmän kuin koskaan aikaisemmin.

 Ilmastonmuutokseen liittyy tutkimuksin todettuja riskejä, joiden toteutumisen mahdollisuutta ei torjuta ainakaan sillä, että jokainen hautoo niitä yksin mielessään. Riskeistä on tärkeä puhua ääneen. Maapallon lämpeneminen johtaa vähitellen ilmastollisiin keikahduspisteisiin, kuten pohjoisen ikiroudan sulamiseen, trooppisten koralliriuttojen kuolemaan ja Amazonin kuivumiseen.

Lokakuussa 2024kansainvälinen joukko eturivin ilmastotutkijoita julkaisi avoimen kirjeen Pohjoismaiden ministerineuvostolle. Poliittisia johtajia pyydettiin kiinnittämään kiireellinen huomio vakavaan riskiin Atlantin merivirtausten muuttumisesta. Useat tieteelliset tutkimukset viime vuosilta osoittavat, että tämä riski on toistaiseksi aliarvioitu. 

 Tutkijoiden mukaan näiden virtausten, lyhyesti AMOC, muutoksella olisi tuhoisia ja peruuttamattomia vaikutuksia erityisesti Pohjoismaihin mutta myös muualle maailmaan. Suomeksi sanottuna huonolla tuurilla kyse voi lopulta olla marjoista ja sienistä. Ruoan lisäksi kaikesta muustakin hyvästä, jota olemme tottuneet rakkaan kotimaan luonnosta ammentamaan.

 Suomi ei ole ilmastonmuutoksen voittajamaa. Sellaisia ei ole olemassa. Pystyn kuvittelemaan parantuneesta kasvusta tai kymmenen vuotta etuajassa tulevasta päätehakkuutulosta ilahtuvan metsänomistajan nykyisenlaiseen maailmaan, en romahtelevien ekosysteemien maailmaan.

 Kulunut vuosi oli maapallon mittaushistorian lämpimin. Kymmenen viime vuotta kuuluvat kaikki mittaushistorian kymmenen lämpimimmän vuoden joukkoon. Maailman ilmatieteen järjestö WMO kertoo, että ilmaston tilaan liittyen päällä on punainen hälytysvalo. Moni epäilee yhteiskuntien tahtoa irtautua fossiilitaloudesta riittävän nopeasti.

Metsänomistajat ja alan ammattilaiset istuttavat jälleen tulevalla kasvukaudella arviolta 150 miljoona puuntainta talousmetsiin. Tämän investoinnin tekijät luottavat elinvoimaisen, monipuolisia hyötyjä tuottavan metsäluonnon säilyvän pitkälle tulevaisuuteen. Puiden istuttamiseen sisältyy ajatus toivosta.

 Siksi uskon, että metsänomistajilla on valmiutta lähteä mukaan myös tarvittaviin ilmastotoimiin, jos päättäjillämme on tarpeeksi rohkeutta sellaisten esittämiseen. Metsätaloudella on kaikki edellytykset olla ilmastoasioissa osa ratkaisua, ei ongelmaa – kunhan hakkuutasoihin ja maankäyttösektorin päästöihin liittyvät kysymykset huomioidaan kokonaiskestävästi ja ilmaston kannalta parhaalla tavalla. Se ei ole helppoa, mutta yhtä tärkeää kuin puiden istuttaminen.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.