Kolumni | Ihan sairas aukko

Metsänomistajat ovat perinteisesti olleet melko varovaisia avohakkuiden kanssa. Yleensä päätehakkuun koko on yksi, kaksi tai kolme hehtaaria.

Vaikka harvennukset olisi hoidettu ajallaan, päätehakkuita on saatettu pantata pitkiäkin aikoja. Joku ulkopuolinenhan saattaisi aukosta jopa päätellä, että omistajalla on rahapula.

Puukauppa alkaa silti kummasti kiinnostaa, kun puun hintaennätykset rikkoontuvat yksi toisensa jälkeen. Voi olla, että huippuhintojen houkuttelemat hakkuut alkavat jo pistää suuren yleisönkin silmään.

Uumoilimme perheen kesken, että markkinatalouden lakien mukaan hinnat saattavat ennen pitkää alkaa laskea. Keittiöremontti tai pihasauna olisi kiva rahoittaa edes osaksi puukaupalla.

Muistelin, että metsäviranomaisen tarjoamassa palvelussa ehdotettiin aiemmin aika reippaita avohakkuita yhdelle tiloistamme.

Pidimme noita ehdotuksia silloin pikkuisen huuhaana. Tila on liki kauttaaltaan samanikäistä männikköä. Kuvioiden sopivin päätehakkuuaika olisi parinkymmenen vuoden päästä ja silloinkaan koko tilaa ei missään nimessä kannattaisi rysäyttää pötkölleen yhdellä kertaa.

Pidimme noita ehdotuksia silloin pikkuisen huuhaana.

Yllätykseni oli suuri, kun pihasauna mielessä kirjauduin palveluun. Aiemmin punaisina avohakkuuehdotuksina loistanut kartta oli laimennut muutamaan okran väriseen harvennukseen.

Palveluntarjoaja näyttäisi ruuvanneen parametrejään maltillisempaan suuntaan.

Ajat ovat ilmeisesti toiset. Hakkuisiin suhtaudutaan entistä kriittisemmin ja yksityinen metsänomistajakin voi joutua valtakunnan median silmätikuksi. Tähän asti julkisuudessa on mätkitty enimmäkseen Metsähallitusta ja suuryrityksiä.

Esimerkkejä yksityisten tekemien kymmenien hehtaarien päätehakkuiden julkisesta äimistelystä on puolen vuoden sisällä nähty Hangosta Suomussalmelle.

Toki ammattilaisen silmissäkin 50 tai sadan hehtaarin päätehakkuu voi tuntua yhtä hurjalta kuin maallikosta. Kovin kohutusta Hukkajoen hakkuusta mieleen jäi ystävän kommentti.

Hän suhtautuu metsätalouden harjoittamiseen jopa suurella rakkaudella eikä tavallisesti kavahda avohakkuita.

Silti hienoisesti päätään pyörittäen hänkin viittasi pinta-alaan ja totesi: ”Ihan sairas aukko”.

Pihasaunan rahoittamista on nyt joka tapauksessa lähestyttävä jostain muusta kulmasta kuin läppärin näytöltä.

Keski-Suomessa voi vielä odottaa hankikantoa tulevana kevättalvena. Leimikon suunnitteluun ehdottomasti parempi tapa onkin se, jossa pakataan autoon metsäsukset, nuotiopuita ja eväsreppu.

Tilalla hiihtelemällä sopiva päätehakkuukohde ehkä löytyy. Ajattelisin, että hehtaari tai kaksi riittää hyvin.

Kirjoittaja on metsänomistaja, jonka mielestä relaskooppi on edelleen oikein kelvollinen työkalu.

Jos ajankohtaiset metsäasiat kiinnostavat, tilaa Metsälehti tästä.