Etelä-Suomen kuusikoista jo lähes neljännes on juurikäävän vaurioittamia. Juurikääpä lahottaa kuusen tyven sydänpuuta jopa 6 metrin korkeudelle, ja sen seurauksena tukin arvo romahtaa jopa kymmenesosaan.
Kansainvälisen ilmastopaneelin ennusteen mukaan talvet tulevat lyhenemään merkittävästi tämän vuosisadan aikana. Metsien kasvun ennustetaan paranevan, mutta lämpötilan nousu ja sateiden lisääntyminen edistävät myös taudinaiheuttajien leviämistä ja kasvua.
Kaarnakuoriaisiin kuuluvat kirjanpainajat ovat aiheuttaneet 2010-luvun alusta vuosittain parin miljoonan euron edestä metsätuhoja. Kuoriaiset iskeytyvät kesällä varttuneisiin kuusiin ja tappavat ne ennen talven tuloa. Tuhon eteneminen on nopeaa ja näkyvää.
Metsämme ovat pitkään pysyneet suhteellisen terveinä. Olemme säästyneet vaarallisilta tuholaisilta ja lajien massaesiintymät ovat yleensä olleet tilapäisiä ja paikallisia. Tähän on ollut syynä metsiemme korkeatasoinen ja ammattimainen hoito, mutta onnellakin on varmasti myös oma osuutensa.
Kantokäsittely on metsätuholaissa määritelty velvollisuus, mutta onko se taloudellisesti kannattavaa? Luonnonvarakeskuksen tutkimusten mukaan terveen kuusikon kantojen suojaamiseen kannattaa Etelä-Suomessa panostaa jopa satoja euroja hehtaarille.
Huonosti toteutettu tai laiminlyöty kantokäsittely tulee kalliiksi metsänomistajalle. Harvennuksissa se johtaa tukkisaannon merkittävään pienentymiseen, uudistushakkuissa juurikäävän siirtymiseen seuraavaan puusukupolveen.
Juurikäävän leviäminen estetään käsittelemällä kannot torjunta-aineella kasvukauden aikaisissa hakkuissa. Käytettävissä ovat biologinen Rotstop-valmiste sekä muutama kemiallinen ureavalmiste
Tautia ei voida hävittää samalla tavalla kuin esimerkiksi hyönteiset hävitetään torjunta-aineruiskutuksilla, mutta oikeilla toimenpiteillä sen leviäminen terveisiin metsiin voidaan estää tehokkaasti.
