Yksitoista Suomen kansallispuistoa juhlii tänä vuonna 40-vuotispäiviään. Yksi niistä sijaitsee itäisen Suomenlahden ulkosaarilla. Metsäisen luonnon lisäksi tarjolla on näkymä historiaan ja nykypäivään.

Myös energiapuuhakkuissa on tärkeää jättää metsään lahopuuta ja eri lehtipuulajeja.

Juha Immasen isä ja isoisä työskentelivät tukinuitossa. Hänelle itselleen metsästä tuli tutkimuskenttä.

Päin prinkkalaa tehdyistä ensiharvennushakkuista näyttää tulleen maan tapa. Metsänomistajien taimikonhoitorästit kostautuvat puiden kasvaessa, mutta metsäammattilaiset ovat niitä, jotka menevät nuoriin metsiin turhan suurilla koneilla liian aikaisin – ja kaatavat liikaa puita.

Puukaupan vaisun alkuvuoden jälkeen metsäyhtiöihin palkataan nyt urakalla uusia puunostajia. Se ennakoi syksyksi kiivasta kaupantekoa ja kuitupuun liikettä pohjoisesta etelään.

Metsänhoitotöihin tarkoitettua kemeratukea jäi viime vuonna käyttämättä 16,5 miljoonaa euroa, mutta metsien suojeluun jyvitetty raha käy hyvin kaupaksi.

Puunkaatajien ylle alkoi 1970-luvulla ilmestyä turvavarusteita. Tässä sarjassa esitellään metsäalaa mullistaneita keksintöjä.

Juha Siitonen ja Petri Keto-Tokoi kokosivat Suomen puilla elävän monituhatpäisen lajiston yhteen teokseen. Se valittiin vuoden tiedekirjaksi.

30 vuotta tutkimusta eteläsuomalaisissa kuusikoissa on osoittanut jatkuvan kasvatuksen monia luuloja toimivammaksi metsänkäsittelymenetelmäksi. Yksi reunaehto on kuitenkin ennallaan.