Metsämaa

Metsätilamarkkinoilla kauppaa on käyty viime vuotta hiljaisemmin. Metsärahastot ovat hereillä, kun vain olisi tarjontaa.

Lapista metsämaata voi silti saada alle tonnilla hehtaari ja pienen yhteismetsäosuuden kaupan päälle, mutta myös kuutiomäärä on silloin alhainen.

Jos tammikuu näyttää suuntaa, niin suursijoittajat ostavat kolmasosan tarjottujen metsätilojen lukumäärästä ja vielä suuremman osan niiden pinta-alasta.

Tilakauppojen lukumäärässä Pohjois-Pohjanmaa on ykkönen, mutta hintatasoltaan maakunta on toiseksi matalin.

Metsätilojen hinnat nousivat viime vuonna keskimäärin kuusi prosenttia. Noususta suurin osa selittyy puuston arvon muutoksella.

Pohjanmaalla tehdään kauppaa pääasiassa pienistä ja vähäpuustoisista tiloista. Kauppojen hintavaihtelu on vähäistä, mutta hintataso nousussa.

Metsäkeskusten keräämien metsävaratietojen käyttö metsätilojen hinnanmäärityksessä on ongelmallista. Epätarkkuudet korostuvat, jos puusto on pientä.

Metsähehtaarin keskihinta ylitti 6 000 euron rajan tänä vuonna, vaikka myydyt tilat ovat keskimääräistä vähäpuustoisempia.

Huoli metsätilojen valumisesta ulkomaisille suursijoittajille on ylikorostunut. Metsärahastojen veroetu on monimutkainen kysymys.

Häme-Uusimaalla metsämaa maksaa paljon, koska kysyntää on selvästi enemmän kuin tarjontaa. Viime vuonna Häme-Uusimaa oli Varsinais-Suomen ohella maan kalleinta aluetta.