Ei kirjoittajaa

Nykymaailmassa tilallisen tulokirjossa metsätalous on enää yksi palanen eikä valintoja aina enää jouduta mittaamaan rahassa, Metsälehden uusi kolumnisti Pekka Keloneva kirjoittaa.

Epävarmuus kuuluu tieteeseen ja kaikessa tutkimuksessa tehdään valintoja aineistojen, menetelmien ja käytettävien mallien suhteen, kirjoittavat Raisa Mäkipää, Anssi Ahtikoski ja Mikko Kurttila Luonnonvarakeskuksesta.

S-Pankin metsärahasto huikaisee tuotollaan, mutta onko sen arvonmääritys kestävällä pohjalla?

Kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokolta uusi puheenvuoro Luontopaneelin luontokatoraportista käytyyn keskusteluun.

Sata vuotta sitten Helsingin pörssissä oli parikymmentä metsäyhtiötä – niistä on syntynyt kolme suurta.

Tapio Haarlaa pettyi Metsä Groupin tarjoamaan ”rajattomaan” hintatakuuseen ensiharvennuskaupassa.

Luontokatoraportin tärkein viesti on, että pitkäjänteisillä lisätoimilla luonnon tila voidaan saada paranemaan ja luontostrategian tavoitteet saavuttaa, Suomen Luontopaneelin puheenjohtajisto kirjoittaa.

Luontokatokommentin merkittävin ongelma ovat luonnonsuojelun tietopohjaa koskevat totuuden vastaiset väittämät, tutkijat Panu Halme ja Aleksi Nirhamo kirjoittavat.

Suomen luontopaneelin julkaisut ja julkilausumat osoittavat, ettei se tiedä metsien ekologiasta juuri mitään, kasvitieteilijä ja luontokirjailija Seppo Vuokko kirjoittaa.