Olen havahtunut siihen, kuinka paljon yhteistä metsän ja lasten kasvatuksessa onkaan. Kummassakin alkutaipaleella tehtyjä virheitä on vaikea jälkikäteen korjata.

Tuulituhot ja kirjanpainajat aiheuttivat jatkuvapeitteisellä kohteella arviolta lähes kahden tuhannen euron rahallisen tappion hehtaarilta. Onko päätehakkuun aika?

Miten jatkuvapeitteiseen kasvatustapaan siirtyminen onnistuu ja mitä huomioita prosessissa kannattaa ottaa huomioon? Pentti kertoo blogitekstissään omasta kokemuksestaan 20 hehtaarin kohteella.

Blogin kirjoittaja kaipaa lukijoiden näkemystä, miten toteuttaa metsänhoitoa luontaisesti uudistuneella, hirvien piinaamalla kohteella.

Harvennuksissa metsänomistaja voi pyrkiä tekemään päätöksiä ilmaston kannalta edullisimmalla tavalla. Joskus kuitenkin päätehakkuu tai perinteinen yhden puulajin kasvattaminen alaharvennuksineen voi olla ainoa ratkaisu.

Päätehakkuuikä metsässä lähenee. Mitkä ovat metsänomistajan vaihtoehdot varsinkin ilmaston kannalta? Tätä pohtii blogissaan metsän hoitajaksi itseään kutsuva Pentti Kurki.

Esittelen tässä blogisarjassa tyypillisiä kohteita, joissa metsänomistaja joutuu tekemään päätöksiä ottaen huomioon ilmastonmuutoksen tuomat haasteet.

Jotta eri päätöstilanteissa voisi toimia mahdollisimman oikein, tulee metsän hoitajan tiedostaa haasteet ja tehdä periaatteellisia valintoja.

Me metsän hoitajat teemme jatkuvasti merkittävästi ilmastoon vaikuttavia päätöksiä. On turha odottaa ylemmältä taholta ohjausta ja tukia. Yritän itse parhaan kykyni mukaan ottaa huomioon haasteet ja tehdä hyviä päätöksiä. Kerron niistä blogissani.