Myyrien kannanvaihtelu muuttui, siis vaimentui, koko pohjoisessa Fennoskandiassa 1980-luvun puolivälissä. Tämä alue ulottui Pohjois-Kainuusta läpi koko Suomen Lapin Pohjois-Norjaan ja Pohjois-Ruotsiin aina Uumajaan asti etelässä. Ja mielenkiintoista kyllä, voimakas sykli palasi koko tälle alueelle yhtaikaa 2010-11. Ketun rautapyynnin muutokset jossain Värriön erotuspaikalla eivät selitä tällaisia laaja-alaisia ”makroekologisia” muutoksia, vaikka Anton luettelisi mitä tahansa ulosteprosentteja. Ja kettujahtia ja ”järjetöntä petokampanjaakaan” ei ole ollut suuressa osassa ko alueesta. Mahdollisesti kyse on ilmastollisista vaikutuksista. Vaikea on muuten näin laaja-alaisia samanaikaisia muutoksia selittää. Mallitukset laajoista suomalaisista koko maan kattavista aineistoista viittaavat siihen, että ilmaston vaihtelut vaikuttavat pikkupeto – myyrä interaktioon, saalistukseen, ei sinänsä suoraan myyriin, ja tämä voisi selittää pitempiaikaiset trendit kannanvaihteluissa. En otaksukaan, että Anton näitä ymmärtäisi – muille lukijoille kirjoittelen, kun täällä fiksuja lukijoita on.