…jatkuu

Jos Anton kuvittelee, että minä ja Henttonen olemme jotenkin jämähtäneet asemakuoppiimme spesialistipetohypoteesia puolustamaan, niin pieleen menee. Väittäisin, että me olemme avarakatseisimmasta päästä maailman myyrätutkijoiden joukossa ja se näkyy myös siinä, minkälaisia tieteellisiä kirjoituksia me julkaisemme. On tietenkin sääli, jos ja kun kaikki eivät niitä osaa lukea tai tulkita.

Väittäisin samaan hengenvetoon, että me ollaan kyllä ihan helvetin hyvin perillä näistä sykliasioista. Siksi on itsestään selvästi turha käydä kiistämään, etteivätkö pienet näätäeläimet (lumikot ja kärpät) olisi aivan oleellisia suomalaisen myyräsyklin ylläpitämisessä. Ja kyllä, kettu syö myyriä – se ei liene kenellekään uutinen. Myyräsyklien suhteen kettu vaan on täysin epäolennainen. Minkistä puhumattakaan.

Jos ja kun Anton pitää spesialistipetohypoteesia (käytetään jälleen sanaa ”lumikko”, jos vaikka ”spesialistipeto” on vaikea lausua) huuhaana, niin mielelläni kuulisin vastahypoteesin.

Mikä parempaa, Anton voisi julkaista sen ihan oikeassa tieteellisessä sarjassa. Tai ihan missä vaan.

Otso Huitu

p.s. Kaikille tiedoksi: Toisin kuin Anton on uneksinut, Lapualla ei ole milloinkaan tehty koetta, missä kettu olisi laitettu saalistamaan myyriä aitauksissa. Vietin niissä aitauksissa neljä vuotta, joten uskon tietäväni tämän pikkaasen paremmin.