Annelille huomauttaisin, että luonto voittaa aina.
Metsänkasvatuksessa tämä ilmenee siten, että jos ei hakata puuta pois maapohjan kasvukyvyn mukaan niin luonto hoitaa asian. Laho tai jos hienostellen sanotaan niin itseharventaminen, on metsissä luonnon toimintatapa. Jos ei hakata ollenkaan niin laho kyllä hoitaa tasapainotilan. Metsätuhot saattavat avittaa, mutta laho kyllä viimeistelee asian.
Mallinnukset ovat ihan ok. Mutta Pukkalan kirjoituksesta sai sen kuvan, että metsän hehtaarikohtainen puusto on joku määräävä tekijä. Maapohjan kasvukyky on se joka ratkaisee lahopuun määrän.