Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä. Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.

Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.

Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä. Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.

Rippe

Osaran aukeat ovat tosiaan korkeammalla, ja periaatteessa pitäisivät olla matalamman lämpösumman alueella. Siellä taitaa olla myös aika kivoja rinteitä, joissa kasvulle voi olla aika hyvät olot.

Minun paras kuvioni on T22, jolle suositellaan harvennusta 42-45 vuoden iässä. (T22 = Tall (mänty)metsä, pituus 22m kun hakkuukypsä). Siinä olisi tällöin puuta noin 185m3. Nähdäkseni tämä on alakanttiin. Kaadoin siitä huvikseni yhden valtapuun, joka oli 18 cm ja pituus 14m. Rungon massa oli 170kg. Eli tuosta varmaan tulisi noin 200 l/runko. Lisävaltapuulle mittasin 14cm ja 13m, massaa 123kg. Voisi siis olla noin 150 l/runko. Runkoja yhteensä noin 2000/ha. Jos lasken keskiarvon lisävaltapuun mitoilla, tulee puustoksi peräti 300m3/ha. Tämä ei varmasti ole totuus. Huomattavaa on, että punnitsemalla saamani tilavuudet ovat suurempia kuin Laasasenahon taulukon litrat.

Laskelmnai ei tietenkään ole ihan aukottomia. Tarvii tehdä lisää mittauksia, kunhan lumet lähtee…:-).

 

Laasasenahon taulukosta saisin, että valtapuut kasvaisivat viidessä vuodessa (1cm/2m) 42 litraa tilavuutta, eli noin 8 litraa per vuosi per runko. (paksuutta tulee kuitenkin hieman enemmän kuin 2mm/vuosi). Jos valtapuita olisi vaikka 700 /ha, tulisi pelkästään niistä kasvua 5,6 m3/ha. No, ehkäpä metsänarvioijan lukema 7,9 m3/ha/vuosi on aika lähellä totuutta. Metsän ikä ja tiheys varmaan ovat juuri kiivaimman kasvun vaiheessa.

Tämä on siis paras kuvioni. Enimmäkseen kuviot ovat T18 -tasoa, jolloin maallikkokin huomaa eron T22 -kuvioon. T16 -kuviot ovat jo kehnoa metsää. Etelä-Ruotsissa on käsittääkseni paljon T30 -luokan metsiä, parhaimmillaan lähes T40.