Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä. Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.

Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.

Keskustelut Metsänhoito Jatkuva kasvatus käytännössä. Vastaa aiheeseen: Jatkuva kasvatus käytännössä.

Rippe

Ikiliikkuja on keksitty. Se on väittely metsänkasvatuksen metodeista. JK vs Jaksollinen.

Aika turhaa tämä härkäpäinen vänkääminen. Kaikki sanottava on tullut jo aikaa sitten sanotuksi. Mutta sanonpa kuitenkin.

Molemmat koulukunnat ovat varmasti oikeassa, tavallaan.

Metsän uudistaminen jaksollisella menetelmällä, ja vaikkapa 4%:n korkokannalla antaa sellaisia tuloksia, että voi todeta homman olevan järjetöntä. Meillä ensiharvennus tehdään käytännössä noin 40v iässä, jolloin käytännössä ollaan sijoitettu reilut 7000€/ha tuohon mennessä. Sitten 30%:n alaharvennus, ja tilille tulee 1000-2000€.

Jatkuvan kasvatuksen yläharvennukset voivat toimia joihinkin kuvioihin yhden miessukupolven ajan ihan hyvin, mutta lopputulemana varmastikin on vajaatuottoinen (=harva) metsä kehnohkoja puita, sillä käänteinen rodunjalostus on tehnyt tehtävänsä. Lopultakin, jotain on tehtävä jos haluaa oikeasti elinvoimaisen metsän.

 

Näistä voi sitten kehitellä oman mielensä mukaisia variaatioita. Jos kuvitellaan, että energiapuun hinta säilyy nykyisellä tasolla, tuo se uusia mahdollisuuksia.

Minulla esimerkiksi on hyväkasvuinen kuvio, ikää noin 40v. Puuta noin 200 m3/ha. Tämä tietysti pitäisi ohjeistuksen mukaisesti alaharventaa nyt. Voisi saada noin 30€/m3 ja 60m3/ha. Eli 1800 €/ha. Sen jälkeen odotellaan 20-30 vuotta seuraavaa tiliä…?

Olisiko vaihtoehtona odottaa vielä noin 5 vuotta, ja päätehakata sitten kaikki pois? Nykyisillä hintatasoilla ja valitsemallani korkokannalla (4%) saan tämän antamaan parhaan tuoton. Toiseksi parhaan tuoton saan simuloinnissani sille, että voimakas yläharvennus nyt, ja kasvatuksen jatkaminen. Nämä molemmat tavat ovat tietysti vallitsevan metsänhoito-opin vastaista touhua, ja täällä Ruotsissa jopa lainvastaista. Mutta korkea kuitupuun/sellupuun hinta tekee tällaisen kasvattamisen houkuttavaksi.  Toisaalta, tällainen nopeamman kierron kasvatus voisi olla Etelä-Suomen hyväkasvuisilla kuusikoillakin yksi vaihtoehto.

Tietysti, yllä esittämäni vaihtoehto edellyttää metsän istutusta jalostetuista taimista, jotta tuo sama toimenpide olisi tehtävissä 40v kuluttua.

Monenlaisia vaihtoehtoja varmasti on, ja kukin tehkööt metsissään niin kuin parhaaksi näkee.