Ihmettelen vielä laskelmia.
Tuossa artikkelissa on vuoden 2023 poistumia. Miksi nyt sitten elävään puustoon sitoutui niin vähän hiiltä? Kasvu oli vuonna 2023 luokkaa 103 ja poistuma 82,3 milj.m3. Metsään jäi elävään puustoon edelliseen vuoteen verrattuna lisää runkopuuta 20,7 milj.m3. Tilastossa tämä kääntyy elävän kasvibiomassan hiilinieluksi, jonka suuruus on -13,2 milj.tn CO2-ekv.
Runkopuun hakkuusäästön kuutiometri kääntyi siten kasvibiomassan hiilidioksidiekvivalenteiksi kertoimella 0,64 tn CO2-ekv. (13,2/20,7). Oletuksella 200 kg hiiltä per m3 puuta saadaan CO2-ekv: muuntokerroin 3,37 * hiilen määrä 0,2 tn/m3 = 0,734 tn/m3, kuten Kurki edellä jo laskikin.
Vuoden 2022 poistuma oli 89,5 ja kasvu muistaakseni oli arvioitu olevan 103,5, ja näiden erotus eli hakkuusäästö siis 14. milj.m3. Puuston nettonielu oli 9,81 milj.tn CO2-ekv. Kerroin oli 0,70 tn CO2-ekv. per kuutiometri hakkuusäästöä.
Nyt on kenties käytetty pienempää massaa puulle kuin 200 kg hiiltä per m3. On ehkä huomioitu entistä tarkemmin eri puulajien osuus puustossa ja käytetty niille eri kertoimia? Lisäksi on muutettu biomassakertoimia kun latvukset ovat pienentyneet. Tilastokaaviossa lukee kyllä selitteessä ”kasvibiomassa”, mutta pitäisikö siinä lukea elävän puuston runkopuun hiilen sidonta? Kun lähes samaan lopputulokseen päätyy huomioimalla vain runkopuu.
Olisi ihan mielenkiintoista nähdä koko laskelma, miten tuo tulos on saatu. Jostain se ero syntyy.