Tässä taas yksi kommentti:

Millaiseen tutkimustietoon väittämäsi perustuu?

Epäilemättä nuorien metsien harvennushakkuut ovat lisääntyneet, koska metsien uudistushakkuut alkoivat todenteolla 1950-luvulta alkaen. Tuntemani metsien uudistushakkuut alkoivat 1963 ja entistä enemmän puutamme kertyy näiden metsien harvennushakkuista. Ja niin pitääkin olla. Harvennushakkuilla pidämme metsämme kasvukunnossa. Kun katsoo harvennushakkuun vaikutusta, niin näkee, että parin vuoden jälkeen kasvu alkaa kiihtyä ja kompensoida poistunutta puumäärää.

Tilamme hakkuiden vuosien 2018-24 keskiarvo on 4 % suurempi kuin vuosien 2008-17 keskiarvo. Vastaavana aikana harvennushakkuista kertyvä puumäärä on kasvanut 50 % ja uudistushakkuupinta-ala on vähentynyt 23%.

Tutkimukset kertovat, että Etelä-Suomen kuusikoissa suurin keskikasvu saadaan, jos ne uudistetaan n 65-vuotiaina. Hyvin hoidettu hyvällä pohjalla oleva eteläsuomalainen kuusikko saattaa kasvaa niin hyvin, että se on uudistettava jo 60-vuotiaana, koska puut muuten kasvaisivat ylisuuriksi eivätkä mahtuisi kulkemaan sahojen koneistojen lävitse. Ottaen huomioon myös tuhoriskit, niin etenkin kuusikoiden uudistushakkuut pitää tehdä aika varhaisessa vaiheessa.

Jos haluaisin, että metsämme jatkossa kasvaisivat entistä paremmin, niin en kyllä ymmärrä, että ainakaan hakkuita vähentämällä siihen päästäisiin. Harventamattoman metsän kasvu taantuu sen koko loppuiäksi. Myös uudistushakkuukelpoisen metsän kasvu alkaa hiipua nopeasti, mitä tuhot lisäävät.

Ehkä ilmastopaneelin kannattaisi suunnata tarmonsa päästöjen pienentämiseen. Ei energiaa ja hyödyllisiä raaka-aineita tuottavien metsien kasvun tukahduttamiseen.