Maisemahaittoja on vaikka minkälaisia ja niiden arvottaminen on ongelmallista – näkemyksiä on vaikka minkälaisia. Jos sinun tilillesi tulee siitä tukku riihikuivaa vuosittain tai riihikuivan saakin naapurisi, niin maisemahaitta näyttäytyy aivan erilaiselta. Jos naapurisi rakentaa maisemaasi SINUN mielestäsi ruman rakennuksen tai hakkaa metsänsä aukoksi nurkaltasi, niin ongelmien mittakaava on hyvin henkilökohtainen – toinen hyppii seinille ja toinen katsoo kuuluvan sen toisen ymmärrettävään oikeuteen jne.

Liikun paljon alueella, jossa tuulivoimaloita on tuhka tiheässä, enkä juurikaan enää kiinnitä niihin mitään erityistä huomioiota. Muutoksiin suhtaudutaan usein ensin kriittisesti ja ajan saatossa ne alkavat kuulua oleellisena osana maisemaan. Esim. uudesta rakennuksestakin käsitys pitäisi muodostaa vasta ajan kanssa, eikä heti ensi silmäyksellä. Kyllä siihen pian silmä tottuu – niin sanoi isäntäkin, joka toisen isännän mielestä oli ottanut vääränlaisen hapituksen omaavan emännän.