Niin isot kuolleet puut ovat useimmiten kolhittujen ja tartuntojen saaneiden aliskuusten vieressä. Syy-seuraus on minulle ilmiselvä. Metsän terveys menetetään eikä avohakkuu-kunnostusojitus-viljely männylle ole niin hyviä edellytyksiä kun on kasvatettu kuusia kuuselle soveltumattomassa paikassa ja saastutettu maaperä kun on kuviteltu, että niistä kasvaa seuraava sukupolvi. JK:n tuhojen korjaaminen tulee olemaan työlästä ja hidasta ja Rannalle riittää taivasteltavaa ojitustun sijoituskannattavuudesta jos tälläisiä JK:lla tuhottuja maita sattuu perimään. Arvosana niissä tiloissa romahtaa kun kuka niitä ostaisi kontolleen. Mutta se tyvilaho on sivujuonne siinä, että kun tietää, että ne kuuset eivät siinä maaperässä kasva niin se on se pääongelma.

JK ei hyväksy, että suurinosa kuuselle uudistuvista maista ei sovellu kuusen kasvatukseen ja raivammattoomuden kauppaaminen ei taatusti poista kuusia soveltumattomilta maaperiltä.

Vesistöt rehevöityvät väistämättä maankohoamisen ym. Luonnollisesta syistä suot on entisiä järviä. Tilikatto rehevöityy, siihen tulee sammalta. Uima-allaskin pihallakin rehevöityy. Rehevöityminen on ilmiö jota ei voi estää, vain hidastaa. Ongelma se on ihmisille, jotka haluavat uida kirkkaassa vedessä ja kalastaa merestä loukkuun jääneitä kaloja lohia ja norppia. Sammal saa ilmasta typpeä ja hiiltä ja muuttuu tarpeeksi tiilikatollakin. Kaikki ymmärtää, että siinä ei ole juuri muita ravinteita kuten ei ole siinä rurvekerroksessa missä kuuset kasvavat isojen mäntyjen alla.

Raportoin vielä viereiseltä kuviolya JK tilalla. Suopursu on muuttunut enemmän heinäksi ja vapuksi ja kuusikkoa on 30-40cm paksua ja hieskoivua väleissä. Kuusista näkee, että ne ovat kasvatettu aliskasvoksesta: oksakiehkurat ovat 2-5m matkalla todella tiivisti, puissa on tyvilaajentumaa ja palokärki on tehnyt paljon tarkistusreikiä mistä näkee niiden sisälle. Näky on lohduton. Onko mahdollisuuksia rehevässä, kosteassa turvemaassa rauduskoivulle? Ei ole, tilan arvo?