Viineisen kahdenkymmenen vuoden aikaan on menty oikeaan suuntaan koneyrittyksen työntekijn valinnassa ja arvostuksessa. Ohi on ne ajat kun vanhemmat työntekijät lähes sanelivat ketä yrittäjä voisi palkata töihin, jos palkkasi väärin silloin alkoi jäynänpito.

Motolle tulleet lisätehtävät toi nuorille kuljettajille näytön paikan, ”jopa työn iloa”, yleensä nuoret selvisi lisätöistä vaivattomasti, olihan nuoret jo saaneet paremmat atk:n lähtövalmiudet ja koululta lisäksi metsään liittyvä täsmä koulutuksen.