” Vastaus kuuluu että ne vähenivät vähitellen, mutta kaikin osin eivät hävinneet kokonaan koska luonnonmetsien sirpaleita oli jäljellä. Jos jatkamme samalla tavoin, sukupuuttovelasta realisoituu loputkin”…

Nyt kuulostaa AJ vähän siltä, että ensimmäisten VMI:en aikaan elettiin jotain mystistä luonnon ja ihmisen tasapainotilaa. Monimuotoisuus ei ollut tuohon aikaan menossa yhtään mihinkään suuntaan. Ne spesialistilajit ja kumppanit olivat ihan tyytyväisiä sirpaloituneeseen ympäristöönsä. Aivan kuten nytkin. Tuossa sukupuuttovelan käsitteessä on vähän niin kuin sisään rakennettu se ajatus, että olet jo kuollut muttet vielä tiedä sitä.