Vielä tuosta Metsolan Jouni Toppin laskelmista hankintahakkuun kannattavuudesta. Näkökulma on niin erilainen, metsänomistaja ei pääsääntöisesti ole ostanut metsätilaa, jotta voisi moottorisahalla ansaita päiväpalkan. Varmaan metsuri voi noin ajatella ja myydä tilan hakkuiden jälkeen eteenpäin ja ostaa taas uuden jne.

Pääoma on se joka tuottaa. Kustannusten välttämiseksi metsänomistajan kannattaa käyttää omia resurssejaan, mikäli osaamista on. Raivaukset, heinäykset ja istutukset ovat pystyvälle metsänomistajalle ilman muuta kannattavia, säästöä päivää kohti tulee noin 150 euroa. Hakkuu työssä säästö ensiharvennuksella voi olla 10 euroa/tunti, jolloin sen varaan ei kannata rakentaa.

Hakkuu työtä kannattaa tehdä muilla perusteilla, kuin pelkällä mottimäärien ahnehtimisilla. Firmat eivät tule hakkaamaan 10 metristä männikköä, vaikka susipuut ovat jo 70 litraisia, jos hakattava puumäärä tilalla pieni. Jos teet 125 motin leimikon tienvarteen, tulee siitä kuitenkin reilut 6000 euroa kassavirtaa heti, josta vähennellään kulut ja vähennystä on myös oman työn arvon 0 vero, jonka jälkeen huomaatkin että käteen jää verojen ja kulujen jälkeen 5000 euroa kuukauden kuntoilusta ja 3 ha:n metsikkö kuvio tuli hoidettua viimeisen päälle ja oikeaan aikaan, jolloin kuvion tuotto seuraavat 30 vuotta on parempi. Näin siis kun katsotaan kapitalistin näkökulmasta, joita vissiin osa metänomistajista on.

Kannattaa huomioida vielä metka tuki, joka firman parin vuoden viivyttelyn takia voi jäädä saamatta, kun puuston olisi hyvä olla isompaa moto hakkuussa. Eli se kassavirta firman tilitys alveineen + metkatuet taitaa olla 8000 euroa, ihan kiva lisä kaamoksen keskellä vaikkapa edellisen vuoden alvin maksuun tai sijoittaa korkoa kasvamaan.