Tästä uutisesta jää paljon kysymysmerkkejä
Vanhuksen kuvista välittyy tunnelma köyhistä ja niukoista oloista. Tämä luo mielikuvia tietämättömille ja saadaan vastakkainasettelu metsäjätti huijaa vs. raihnainen eläkeläinen. Totuus voi olla rikas ukko, jolla helvetinmoinen metsäomaisuus
Kuvat ovat huonoja, niistä ei välity lukijalle millainen metsä siellä oli ja on nyt. Kuva lahonneesta kannosta ei kerro mitään.
Koska Ylen arttikkeli on aukkoinen ja jättää mielikuville tilaa, niin minulle tulee seuraava käsitys kaikesta:
-Metsikkö on mennyt pilalle jo ennen toimenpiteiden aloittamista. Jos metsikön puusto on ollut 12-15metristä, niin taimikonhoidot ovat myöhässä 10-15 vuotta. Arttikeli ei kerro tätä ja miksi metsikkö on päässyt siihen kuntoon? Olisi ollut hyvä kertoa syy siihen. Nyt vain arvaillaan täällä syitä. Onko hänellä jokin valtavirrasta poikkeava ajatus kasvattaa metsänsä? Jatkuvan kasvatuksen ukkoja? Vai tietämättömyys. Sairastelu ja kuvion unohdus?
-Omasta mielestäni tämä kertoo maanomistajan ikääntymisestä, inhimillisestä unohduksesta. Mutta myös puutteellisesta ja vanhentuneesta tiedosta ja taidosta. Juurtunut käsitys, että 60-luvun tapaan metsät annetaan hoitamatta ränsistyä ja kovakuntoinen metsuri kunnostaa kasvutappioisen metsikön niin että heilahtaa ja muutamalla sadalla markalla.
-Maanomistaja ei myöskään ymmärrä jäävän puuston runkoluvusta ja tiheydestä mitään. Sanotaan metsikön menneen pilalle ja liian harvaksi, mutta artikkeli ei kerro mitattua jäävää puustoa. Kemera-tukien ehtonakin on, ettei tuon pituista nuorta metsää saa jättää toimenpiteiden jälkeen liian tiheäksi.
-Myöskin metsänomistajan neuvonta ja opastus kaupan tilanteessa on mennyt pieleen, koska hän ei ole ymmärtänyt mitä tehdään, miten tehdään, miksi tehdään, mitä se maksaa ja mitä hän saa kaikesta käteen. Toisaalta kaikki eivät ymmärrä yksinkertaisia asioita, vaikka ne kerrotaan näin kuvaamallani pragmaattisella rautalankamallilla.
-Herää myös kysymyksiä UPM:n tavasta hoitaa metsäpalvelu ja franchising yrittäjämallista. Ennakkoraivauksen ja puunkorjuun kustannukset ovatkin yllättäneet myös yrittäjän, jolle tämä olisi ollutkin tappiollinen työmaa ennakkoon lukituilla taksoilla. Yrittäjä ei halua ottaa tappiokseen tätä, vaan halunnut laittaa maanomistajan maksettavaksi.
-Ränsistyneille kohteille ei ikinä yrittäjän näkökulmasta pidä sopia kiinteää taksaa kustannuksille, mutta maanomistajan näkökulmasta piikki auki tuntityössä on myös riskit. Nämä eivät ole siis kenellekään kannattavia kohteita. Omasta kokemuksesta tiedän, ettei näissä tulee aina pettymys toiselle osapuolelle, etenkin jos sopimusta ei tehdä selkeästi ennakkoon.
-Onko tässä tehty ensin miestyönä ennakkoraivaus, joka maksanut esimerkkinä 500€/ha ja kuuden hehtaarin alalle. Vai ei ole ennakkoraivattu? Sen jälkeen puunkorjuu, jonka korjuukustannukset veloitetaan maanomistajalta. Lopuksi maanomistaja saa puukauppatilin ja kemera-tuet. Ja onko kemera-tuet ohjattu maanomistajalle vai yrittäjälle valtakirjalla? Joskus taisi olla sellaisia kuviota, että puunkorjuusta vastaava yritys otti itselleen Kemera-tuet. Osa luopui siitä, koska ne olivat verotettavaa tuloa.
-Isoista tuntimääristä tuli mieleen, onko siellä tehty raivaussahatöitä jollekin muulle kuviolle, josta uutinen ei kerro mitään? Kaikki hoitotoimenpiteet on niputettu samaan laskuun?
-MHY mainittu. Mitenhän tämä keikka olisi mennyt heillä? Luultavasti samalla tavalla